Kulttuuri

Eveliina Ullom toi ensimmäisen näyttelynsä omille juurilleen Pöntsöön

Ihmisen luontosuhdetta pohtivat teokset ovat esillä Ullomin isän Reijo Raekallion taidegalleriassa.

Kun taitelija Reijo Raekallio ehdotti alkuvuodesta Helsingissä asuvalle tyttärelleen Eveliina Ullomille taidenäyttelyn pitämistä Pöntsössä, Ullom päätti maalata maisemaa, vaikka hän ei ole sitä aiemmin juuri tehnyt.

– Halusin, että se näkyy, kuinka tärkeä tämä paikka on minulle, Ullom sanoo.

Hän muutti Pöntsöstä etelään äitinsä, siskonsa ja veljensä kanssa 30 vuotta sitten. Ullom oli tuolloin 11-vuotias.

– Tämä on minulle tärkein paikka maailmassa, vaikka olen ollut paljon maailmalla. En ole löytänyt kotia muualta, ja menojalkaa vipattaa.

Ullom kävi Sirkan koulussa vielä vitosluokan ja jatkoi opiskelua Jyväskylän maalaiskunnassa. Kahdeksantoistavuotissyntymäpäivänään hän oli jo lentokoneessa matkalla Englantiin.

– Opiskelin meikkaajaksi. Minulla oli kova tarve tehdä kuvaa jo silloin. Kasvot olivat se kangas, Ullom sanoo.

Seikkailunhalun vuoksi kesken jääneen lukion Ullom kävi loppuun Helsingissä. Myöhemmin hän on valmistunut kuvataiteilijaksi Taidekoulu Maasta ja valtiotieteiden maisteriksi Helsingin yliopistosta.

Ullom päätti omistautua täysin taiteen tekemiselle reilut kolme vuotta sitten. Nyt esillä on hänen ensimmäinen yksityisnäyttelynsä. Juuret-näyttelyssä Ullom tutkii ihmisen luontosuhdetta ja ihmisen suhdetta maisemaan.

– Olemmeko me vain katselijoita ja kokijoita, vai olemmeko me osa elävää maisemaa, sulautuen siihen? Ullom pohtii.

Hän miettii, että esimerkiksi Instagramiin ladatussa kuvassa ihminen erottuu maisemasta, vaikka loppujen lopuksi on osa maisemaa.

– Ihminen on osa luontoa ja tulee osaksi luontoa. Elämän kiertokulku ja jatkuvuus on ihmisessä itsessään.

Ullom kertoo ajattelevansa, että maisema on myös kuviteltua, koska kokemus maisemasta rakentuu ihmisen omassa päässä — muistot liitetään omaan aistikokemukseen. Ullom katsoo ikkunasta näkyvää Levitunturia. Se näyttää komealta möhkäleeltä, mutta jos maisemasta ottaa kuvan kännykkäkameralla, tunturi näkyykin vain pienenä kohoumana.

Ihminen on osa luontoa ja tulee osaksi luontoa. Eveliina Ullom

Ihmisiä Ullom on kuvannut taiteellaan jo pitkään. Näyttelyssäkin on esillä esimerkiksi esittävä teos Reijo Raekalliosta ja hänen puolisostaan Maria Grandellista kahvilla. Ihmisen kuvaamiseen Ullomia veti se, että ihminen on vaikea aihe, ja se, että hänellä on sosiaalitieteen tausta.

Matkustaminen kuuluu edelleen Ullomin elämään. Tutuksi ovat tulleet esimerkiksi Oregonin helteet ja Edinburgin sateet.

– Haluan nähdä ja kokea uusia paikkoja. Olen rakastanut asua ulkomailla. Täällä taas koen kuuluvuuden tunnetta ja turvaa, että on paikka, johon palata.

Ullom tapasi amerikkalaisen miehensä asuessaan Chilessä. Skotlannissa hän taas vierailee usein siskonsa luona.

Reijo Raekallio on ollut Ullomille maalaamisessa tärkeä tiedonlähde. Etenkin vesivärien käyttöön tytär on saanut isältään ohjausta.

– Olen käynyt yhden hänen pitämänsä kurssinkin. Jo pienenä isä ohjasi taiteentekemisessä, kun haparoin mittasuhteiden kanssa.

– Isältä voi kysyä käytännön asioita, esimerkiksi, miten joku maaliaine käyttäytyy tai miten kierrät ripustuksessa rautalangan. Ja on hienoa saada kritiikkiä ja kannustusta, Ullom sanoo.

Taiteellista ilmapiiriä on ruokkinut myös perheen musikaalisuus. Taidenäyttelyn avajaisissakin musiikki oli tärkeässä roolissa. Tilaisuudessa esiintyi Skotlannista kotimaahan ja taidenäyttelyn avajaisiin saapunut sisko Aino Elina eli Mari Raekallio.

Ullom kertoo soittaneensa pianoa pitkään — tunneilla hän kävi kuusivuotiaasta täysi-ikäiseksi.

– Musiikki on ollut perheelle tosi tärkeä. Teininä sain tunteet ulos pianolla. Hetken aikaa olen soittanut myös käyrätorvea ja fagottia, Ullom kertoo.

Soittaminen on ollut Ullomin mukaan perheessä mutkatonta: otetaan vain jokin soitin ja aletaan soittaa. Isä-Reijo soittaa mandoliiniä ja on kokeillut myös ainakin viulua ja tuubaa.

– Siskon kanssa ollaan pitkään mietitty, että saisin laulutunteja. Eveliina Ullom

Ullom tekee taidetta kotonaan Helsingissä. Esimerkiksi saunassa on usein kuivuvia töitä levällään. Piiroksia hän tekee pöydän ääressä, öljyväri- ja akryylityöt syntyvät seisaaltaan telineen äärellä.

Ullom kertoo maalaavansa aikaisin aamulla, jolloin mieli on latautunut ja tyhjä turhista ajatuksista.

– Teininä piirsin yöt läpeensä, ja koulukirjojen reunat piirsin myös, Ullom hymyilee.

Juuret - Roots -näyttely on avoinna Galleria Raekalliossa 13. lokakuuta saakka aukioloaikojen puitteissa.