Paikallisuutiset
Ojitus on tummentanut Olosjoen – lohikalat kärsivät veden laadun heikkenemisestä
Olosjoen kuntoa tutkittiin Kolarin ja Pellon kuntien rajalla sähkökalastamalla. Koski- ja virtapaikat ovat tärkeitä taimenelle ja lohelle etenkin nuoruusvuosina.
Olosjoen pieni koski kohisee. Ollaan Pellon ja Kolarin rajoilla sijaitsevan Tornionjoen sivujoen alajuoksulla. TRIWA LIFE- hankkeen projektikoordinaattori Marko Kangas sekä suunnittelija Sihveri Ervasti ovat matkalla kartoittamaan joen kuntoa sähkökalastuksen avulla.
Joen rannalla kiemurteleva polku kertoo paikan olleen vuosikymmeniä sitten purokalastuskohde.
– Joesta on kalastettu tammukoita ja harreja, nyt polku alkaa olla jo umpeenkasvanut, Kangas sanoo kulkiessamme kohti sähkökoekalastuskohdetta.
Katso videolta tunnelmia joelta: (Juttu jatkuu videon jälkeen)
Video: Johanna Lipponen
Hankkeen tarkoituksena on kunnostaa sivujokien virta-alueita, koska lohikalat viihtyvät erityisesti nuoruusvaiheessaan koski- ja virtapaikoissa ja kutevat niissä. Suvannot puolestaan ovat kalojen talvehtimisalueita.
– Kosket ovat muuttuneet eniten, joten ne ovat ensisijainen kunnostuskohde. Merivaelluksen käyneet isot taimenet saattavat tehdä koskiin satoja poikasia. Isolla kalalla on enemmän mätiä, ja samoin poikaset ovat isompia ja parempia. Siksi kaikkien suurien taimenien pitäisi päästä lisääntymään sivujokiin. Onneksi meritaimen on rauhoitettu Tornionjoen vesistöalueilla, Ervasti sanoo.
Juuri pieni taimenenpoikanen on hyvä indikaattorilaji muun muassa veden laadulle.
– Veden laatu on avaintekijä, jotta mäti kehittyy ja poikaset pystyvät elämään. Tornionjoen keski- ja alaosan sivujoilla ovat lohikalat ovat kärsineet eniten veden laadun heikkenemisestä, Kangas jatkaa.
Metsätalouden vaikutuksia vesistöissä
Olosjoki on monien muiden sivujokien tavoin kärsinyt uittoa edeltäneestä kivien poistamisesta. Uittoa varten jokia on muokattu patoamalla, perkaamalla kiviä pois uittoväylältä ja tukkimalla sivu-uomia. Tämä on vähentänyt jokien elinympäristöjen monimuotoisuutta ja kaloille sopivien kutupaikkojen määrää.
– Edetään sivujoki kerrallaan. Yksi tai kaksikaan hanketta ei riitä saamaan vesistöjä kerralla kuntoon, Kangas toteaa.
Polun varrella ylitämme ojan. Marko Kangas näyttää karttasovelluksesta valuma-alueen karttaa, joka on ojitettu.
– Ylitimme juuri yhden haitanaiheuttajan eli ojan. Valuma-alue on äärimmäisen rankasti ojitettu. Metsiä ja soita ojitettiin, jotta puiden kasvua saatiin parannettua. Ojat on vedetty suoraan jokeen, mikä taas kuormittaa vesistöä. Metsätalouden vaikutukset näkyvät valitettavasti vesistöissä.
Olosjoen vesi on tummaa, ilman polaroideja kaloja on vaikea havaita.
– Suomessa vedet ovat tummentuneet hyvinkin paljon, mikä johtuu juurikin ojituksista ja maankäytöstä. Olosjokikin on muuttunut paljon kymmenessä vuodessa, Kangas sanoo.
Katso videolta tunnelmia joelta:(juttu jatkuu videon jälkeen)
Video: Johanna Lipponen
Olosjoki on meritaimenen kutualuetta. Lohi viihtyy Tornionjoen pääuomassa, jonka vedenlaatu on hyvä tuntureilta tulevan veden myötä.
– Tunturialueilla ei ole metsätaloutta, mutta taimenen kotivesissä, sivujoissa metsätalous on vaikuttanut rankasti vedenlaatuun. Kun mennään puurajan yläpuolelle, siellä veden laatu taas kirkastuu, kun metsätaloutta ei ole, Ervasti sanoo.
Sähkökalastuksella tutkitaan luonnollista lisääntymistä
Sähkökalastus on vanha tutkimusmenetelmä, joka ei tapa tai vahingoita kaloja. Menetelmän avulla saadaan kiinni lähinnä poikasia, ja tutkitaan, onko luonnollinen lisääntyminen onnistunut.
– Sähkö tainnuttaa kalat, ja virta kuljettaa ne haaviin, Kangas kertoo.
Vaikka sähkö ja vesi yhdistelmänä kuulostaa hurjalta, ei Kankaan ja Ervastin mukaan vaaratilanteita ole syntynyt. Ervasti ohjaa sähkön avulla kalat haaviin, josta Kangas nostelee kalat vesiämpäriin.
Kalat nukutetaan hiiliidioksidilla ja vapautetaan vahingoittumattomana. Tutkittavaksi päätyivät taimenen nollikkaat, harjus, kirjoeväsimppu sekä made.
– Menetelmällä ei saada läheskään kaikkia kaloja kiinni, kiven koloon jää aina joku. Taimenistakin puolet jää saamatta. Eri lajeilla on olemassa pyyntikertoimet, ja pinta-alan avulla lasketaan paljon kaloja oikeasti on.
Tällä kertaa puuttui mutu, joka on veden happamuuden indikaattori.
– Jos joessa käy happamuuspiikki, yleensä mutu kellahtaa ensimmäisenä. Vaikka sitä pidetään mitättömänä kalana, on se hyönteisten lisäksi yksi ekosysteemimme palikka. Toukkavaiheessa ötökätkin ovat kalojen ruokaa, Ervasti muistuttaa.
Koskikunnostukselle hyvät edellytykset
Veden lämpötila oli tutkimushetkellä yhdeksän astetta eli se oli selkeästi viileämpää kuin yläjuoksulla.
– Olisiko pohjavedenpurkupiste jossain lähellä, ja se olisi jäähdyttänyt veden. Se on mahdollisesti myös parantanut veden laatua tässä koskessa, koska taimen lisääntyy täällä, Kangas miettii.
Kalojen lisäksi joesta kirjataan ylös pinta-ala, arvioidaan pohjan laatua sekä sammalistoa, vallitseva säätila sekä varjostukset.
– Vaikka mutu puuttui, voimme päätellä, että taimen lisääntyy tässä joessa. Joesta löytyi myös vesisammalta, joka viihtyy vain hyvälaatuisessa vedessä. Koskikunnostukselle on siis hienot edellytykset, Ervasti toteaa.
– Jos valuma-alueelta löytyvät kuormittavat ojat, ja pystyisimme tekemään vesisuojelurakenteita sekä saisimme veden laadun paranemaan, silloin meillä olisi kaikki eväät jatkoon. Kun annat luonnolle mahdollisuuden, se ottaa sen, Kangas sanoo.
Sähkökalastus
Kalabiologinen tutkimusmenetelmä, joka perustuu veteen upotettavien elektrodien avulla luodun sähkökentän vaikutukseen.
Luvanvaraista toimintaa. Sähkökenttä pakottaa vaikutuspiirissään olevat kalat uimaan liikuteltavaa anodia kohti.
Menetelmä sopii koskipaikoissa paikallaan eläville lajeille kuten lohen ja taimenen poikasille.
Kala virkoaa nopeasti ja voidaan mittausten jälkeen päästää takaisin vahingoittumattomana.
TRIWA LIFE
TRIWA LIFE (The Torne River International Watershed LIFE) on Tornionjoen vesistöalueen kunnostushanke, jossa Tornionjoen ja sen sivujokien tilaa parannetaan sekä Suomen että Ruotsin puolella.
Euroopan suurin vesistökunnostushanke.
Tavoitteena on palauttaa ihmisen muokkaamia joki- ja puroympäristöjä lähemmäs luonnontilaa, ja siten suojella alueen elinympäristöjä, kasveja ja eläimiä.
Kunnostetaan yli 100 hehtaaria tukinuittoon perattua joki- ja puroympäristöä luonnollisen kaltaiseen tilaan, sekä poistetaan miltei 400 vaellus- tai leviämisestettä vesistöalueelta.
Kalatiet Tengeliönjoen voimalaitoksen ohi vapauttavat yli 970 kilometriä vaellusreittiä vaelluskaloille.
Kunnostetaan metsätalouskäyttöä varten ojitettuja soita tukkimalla ojat.
Lisäksi selvitetään saukkokannan tila koko Tornionjoen vesistöalueella saukkojen ulostenäytteiden avulla. Selvitys on Suomen mittakaavassa ainutlaatuinen.
Hankkeen toiminta-aika on 2023–2030.