Kolumnit

Kolumni: Oma järvi, omat kalat? Onneksi on yleiskalastusoikeus

Olen kulkenut vuosikausia Norjassa kalastamassa yhden vavan ja vieheen taktiikalla. Luvat saa netistä kätevästi, ja kalaisia järviä riittää. Merellä ei lupia edes tarvita. Kalastusluvat on kysytty vain kerran, silloinkin pilkkireissulla.

Suomessa lupaviidakko tuntuu olevan sakeampi. Pilkkiminen ja onkiminen on järvissä maksuton jokaisenoikeus, joitain yksittäisiä poikkeuksia lukuun ottamatta. Myös yleiskalastusoikeus, joka oikeuttaa kalastamaan yhdellä vavalla ja vieheellä, on lopulta melko selkeä tapaus. Kalastonhoitomaksun hinnalla saa nakella uistinta lukuisissa järvissä. Jos kalastuskieltoja on, ne löytyvät osoitteesta www.kalastusrajoitus.fi. Kittilässä järviä on yli seitsemänsataa, ja ely-keskuksen kalastuskieltoa on haettu vain kolmelle järvelle. Virtavesille tarvitaan yleensä vielä erilliset luvat.

Maastossa liikkuessa voi usein törmätä itse värkättyihin kalastuskieltokyltteihin. Joskus taustalla voi olla vanha vuokravesi, johon on istutettu siikaa. Yleensä uhkaus on suunnattu innokkaille verkkokalastajille. Verkoilla kalakantoihin voi saada tehtyä isonkin loven, ja verkkokalastusoikeudet kuuluvat vesialueen omistajalle. Suomessa vesialueen omistaa aina jokin taho. Jos se ei ole valtio, sitten takana on esimerkiksi osakaskunta tai järven erilliset kiinteistöt.

Vaikka järvi olisi oma ja tärkeä, uimista, veneellä liikkumista ja yleiskalastusoikeutta ei voi itsevaltaisesti kieltää. Kalastusoikeuksista on toki käräjöity ja on tehty poikkeuksiakin. Ruotsissa Girjasin lapinkylä voitti metsästys- ja kalastusoikeuksien hallinnasta käydyn kiistan viisi vuotta sitten. Nyt se päättää alueellaan, myydäänkö lupia kalastukseen ja metsästykseen ulkopuolisille vai ei. Alue on suurempi kuin Muonion ja Kolarin kunnat yhteensä. Norjassa paikalliset taas saivat läpi esityksen ulkomaalaisten moottorikelkkailun rajoittamisesta kevään parhaiden pilkkiviikkojen ajaksi. Voisiko jotain tällaista tapahtua täälläkin?

Kittilässä on niukat kalavedet naapurimaiden erämaihin verrattuna. Silti täältä on aikoinaan viety hyvin säilyvää kuivattua haukea herrojen herkuksi etelän kaupunkeihin. Jerisjärvellä on kuljettu kalassa kaukaakin jo satoja vuosia sitten.

Metsästyksessä koetut ongelmat muualta tulleiden pyytäjien kanssa ja omalla kotijärvellä viehettä uittavat kalastajat saattavat joskus saada haikailemaan omasta oikeudesta. Siitä, että saisi itse pyytää kalansa ja riistansa pois.

Joku kylien mies olikin lohkaissut kalareissussa naapurikunnan kalastajalle, että miltä sinusta tuntuisi, jos tulisin kaivamaan perunoita sinun pihastasi? Meille ainakin voi tulla, sen verran rupisia ja pieniä ovat tänä syksynä.