Paikallisuutiset

Lohen puolesta taistellaan – seminaari muistuttaa, ettei nousu ei ole itsestäänselvyys

Suomi ja Ruotsi ovat yhteisellä asialla, kun puhe on Tornionjoen lohesta.

Pellossa järjestetään Väylän lohi – elinvoimaa Tornionlaaksoon -seminaari heinäkuun alussa. Tilaisuudessa kerrotaan lohen palauttamisen vaiheista.

– Haluamme antaa seminaarin muodossa tunnustusta veteraaneille, jotka ovat laittaneet lohen asiaa aikanaan liikkeelle, Tornio-Muoniojokiseuran puheenjohtaja Kalervo Aska kertoo.

Tornionjoen lohi pyydettiin Itämerellä 1960–1970-luvuilla sukupuuton partaalle. Muonioon perustettiin vuonna 1984 kalanviljelyslaitos Euroopan vahvimman lohikannan säilyttämiseksi.

Samana vuonna heräsi kansanliike luonnonlohen pelastamiseksi, ja asiaa edistämään perustettiin suomalaisruotsalainen Tornio–Muoniojokiseura.

– Seuran tarkoituksena oli edistää kalojen luonnonmukaista lisääntymistä, Aska toteaa.

Pari vuotta ennen seuran perustamista tutki Seppo Räty Vattenfallin rahoittamia lohentutkimuskertomuksia, joita Allan Lehto hänelle hankki.

Mietittiin, millä seuraa rahoitettaisiin. Sitten Heikki Nousiainen keksi Pelasta Lohi -muovikassin, jota myytiin kaupoissa ympäri Tornionjokivartta. Kassin tuotto vuonna 1986 oli 41 510 markkaa. Kasseja myytiin useamman vuoden ajan, ja tuotto oli noin satatuhatta markkaa.

– Bror-Erland Härmä seuran sihteerinä säilytti yhden muovipussin sekä vanhoja lohesta kertovia lehtileikkeitä 40 vuoden ajalta, Allan Lehto kertoo.

Myös Kalervo Aska on säilyttänyt vanhoja lehtileikkeitä.

– Suuri kiitos Sepolle jolla oli suuri asiantuntijuus, ja joka tuli tukijoukkoihin toimimalla seuran puheenjohtajana tärkeimmät vuodet, Lehto sanoo.

Jokeen kylvetyt kalanviljelylaitoksen yhdeksän miljoonaa lohenpoikasta kasvattivat lähinnä merisaalista.

– Kutulohia ei riittänyt jokeen, ja jokiseuralle riitti töitä. Yhteistyö yli rajan oli ennennäkemätöntä. Vastassa oli viljelykalatalouteen vihkiytynyt virkakunta. Kantelut viranomaisten toimimattomuudesta seurasivat toisiaan ja poliitikoille laitettiin painetta, Aska kertoo.

Kymmenen vuoden taistelu tuotti tulosta. Vuodesta 1996 alkaen rannikkokalastusta rajoitettiin voimakkaasti ja Tornionjoki näytti potentiaalinsa.

– Kudulle nousevien lohien lukumäärä kasvoi räjähdysmäisesti ja lohien luontainen poikastuotanto kymmenkertaistui.

Jokiseuran tarmokkuutta on tarvittu senkin jälkeen jatkuvasti, kun kalakannoille on ilmestynyt erilaisia uhkia, kuten sairaudet ja kuolemat.

– Vaikka lohi nousee tällä hetkellä melko elinvoimaisena, ei sen nousu Tornionjokeen kuitenkaan ole itsestäänselvyys, Aska muistuttaa.

Viime vuonna Kattilakosken luotaimen ohitti 50 000 ja sitä edellisenä 90 000 lohta. Lohen taistelua vierestä seurannut, ja sen oikeuksia vuosikymmeniä puolustanut yhdistyksen jäsen Allan Lehto kertoo, että tilanne on kuitenkin etenemässä oikeaan suuntaan.

– Olemme saaneet pelisäännöt merikalastukseen ja ryöstökalastuksen loppumaan, Lehto sanoo.

Suomi ja Ruotsi ovat toimineet lohen hyväksi saumattomassa yhteistyössä Tornionjoen osalta. Tornio-Muoniojokiseura laati säännön, jonka mukaan seuran hallituksessa on oltava jäseniä kaikista Suomen ja Ruotsin jokivarren kunnista.

– Olemme yhteisellä asialla, Aska kertoo.

Väylän lohi – elinvoimaa Tornionlaaksoon -seminaari järjestetään Pellonkorjuu -tapahtuman yhteydessä 1. heinäkuuta kello 12–16 Pellon koulukeskuksen auditoriossa Puhujina ovat Atso Romakkaniemi, Heikki Nousiainen, Bengt Niska, Jaakko Ylitalo, Simo Rundgren, S-E Bucht ja Heikki Autto. Seminaarin jälkeisessä paneelikeskustelussa luodataan tulevaan.