Paikallisuutiset

Ilmastosuunnitelma etenee — nuorilta saatiin ehdotuksia päästötavoitteisiin pääsemiseksi

Viime vuoden lopulla ensiaskeleitaan ottanut ja alkuvuodesta konkreettisesti käynnistynyt Kittilän kunnan ilmastosuunnitelmatyö tähtää suunnitelmaluonnoksen mukaisesti Kittilän hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen 80 prosentilla vuoteen 2035 mennessä vuoden 2007 päästötasosta.

Suunnitelma toteuttaa Kittilän osalta Suomen kansallisia ilmastotavoitteita, joiden mukaisesti vuonna 2022 voimaan tullut uusi ilmastolaki velvoittaa kuntia laatimaan ilmastosuunnitelman.

Kittilän suunnitelman on tarkoitus valmistua syksyllä, jonka jälkeen se on menossa kunnalliseen päätöksentekoon. Suunnitelman muotoiltu tavoite on Hiilineutraali Kittilä 2035 ja konkreettisia ilmastotoimia aletaan toteuttamaan mahdollisuuksien mukaan heti suunnitelman valmistuttua.

– Tarkoituksena on, että kittiläläiset itse tekevät suunnitelman ja se viedään eteenpäin heidän näkökulmastaan, hankkeen toteuttamisessa mukana olevan Sitowise Oy:n projektivastaava Satu Himanen muistuttaa.

– Hiilineutraaliudella ja siihen pyrkimisellä on merkitystä Kittilänkin imagolle, sillä esimerkiksi matkailijat voivat huomioida asian lomavalintoja tehdessään.

He miettivät maapalloa globaalimmin ja suuremmassa mittakaavassa kuin vanhemmat ihmiset. Soile Kiiski

Hankkeen tiimoilta järjestettiin keskiviikkona 24. huhtikuuta kolme yleisötilaisuutta, joista ensimmäinen oli Levillä ja suunnattu matkailutoimijoille.

Ennen kirkonkylällä pidettyä kaikille avointa iltatilaisuutta saatiin kuuluville myös nuorten ääni, kun Lapin koulutuskeskus REDUn tiloissa kokoontui joukko lukiolaisia ja redulaisia pohtimaan keinoja hiilineutraaliuden saavuttamiseksi.

Satu Himasen alustuksen jälkeen nuoret pääsivät interaktiivisesti kännyköiden avulla lähettämään viestejä ilmastosuunnitelman tekijöille ja ilmaisemaan mielipiteensä eri keinojen merkityksestä.

Viesteissä toivotettiin muun muassa tsemppiä hyvän asian puolesta, hävikkiruoan jaon tehostamista ja koulujen kasvisruokailun lisäämistä.

Tilaisuus päättyi kiertäviin työpajoihin, joissa osallistujat saivat yhdessä pohtia vastauksia ilmastoon liittyviin kysymyksiin.

– Vastauksissa tuli esiin muun muassa ilmastokasvatuksen merkitys ja halu joukkoliikenteen sekä kevyenliikenteen väylien kehittämiseen. Myös maalämpö mainittiin. Ylipäätään vastaukset olivat hyvin konkreettisia, Himanen kiittelee.

– Levin ja kirkonkylän kokoontumisissa oli molemmissa noin kymmenen henkeä ja opiskelijoille suunnattuun tilaisuuteen osallistui arviolta noin kuusikymmentä nuorta. Yleisötilaisuuksissa on ilmennyt eri näkemyksiä päästötavoitteisiin johtavista keinoista, mutta vastaanotto on ollut positiivinen.

Jos jokin ympäristöön kohdistuva asia on esillä julkisuudessa, niin se nousee esiin myös nuorten keskuudessa. Aleksi Lehto

REDUn tilaisuuteen osallistunut lukion ensimmäisellä luokalla oleva Aleksi Lehto ei ole huolestunut Kittilän ympäristön tilasta, mutta myöntää tiedostavansa sään ääri-ilmiöiden kautta esiin tulevan maailmanlaajuisen ympäristökriisin olemassaolon.

Omina, ympäristön kannalta kestävään kehitykseen tähtäävinä toiminaan Lehto pyrkii kierrättämään tavaroita ja liikkumaan mahdollisimman paljon polkupyörällä.

Hänen mielestään Kittilän joukkoliikenteen kehittäminen voisi olla yksi askel kohti hiilineutraaliutta.

– Monet nuoret miettivät ympäristöasioita, mutta ne eivät ole yleinen keskustelunaihe. Jos jokin ympäristöön kohdistuva asia on esillä julkisuudessa, niin se nousee esiin myös nuorten keskuudessa, Lehto toteaa.

Opiskeluissaan biologian kursseja suosiva Lehto näkee nuorten saavan ympäristökysymyksissä äänensä kuuluviin ja pitää Kittilän hiilineutraalisuus tavoitetta ja järjestettyä tilaisuutta hyvinä asioina.

– On hyvä, että fossiilisille polttoaineille haetaan vaihtoehtoja. Mielestäni ympäristökasvatus menee nuorille hyvin perille vaikka asiat voivat olla välillä vaikeitakin.

REDUn äidinkielenopettaja Soile Kiiski kertoo monien nuorten valitsevan opetussuunnitelmaan pakollisena kuuluvan Kestävä kehitys -kurssin myös valinnaisena. Kestävä kehitys on huomioitu myös jokaisessa REDU:ssa opiskeltavan alan perusteissa.

Nuoret ovat hänen mukaan usein aikuisia tietoisempia ympäristöasioista koska he ovat kasvaneet kierrätyksen ja muiden vastaavien parissa.

– He miettivät maapalloa globaalimmin ja suuremmassa mittakaavassa kuin vanhemmat ihmiset. En ole huomannut nuorten ahdistuvan ympäristöasioista, mutta jos tulee paljon asiaa, niin se ahdistaa, mikä voi tietysti johtua itsestään selvyyksistäkin, Kiiski arvioi.

– Toisin kuin biologianopettajilla, minulla ei ole vastaavaa mahdollisuutta tuoda opetustilanteissa ympäristöasioita esiin muutoin kuin, että voin ottaa tarkasteltavaksi esimerkiksi jonkun kierrätykseen liittyvän tekstin.