Paikallisuutiset
Istuimme päivän käräjäoikeuden salissa – siellä käräjöitiin perheen kesken ja humalaisten riitojen vuoksi
Lapissa tehdään vuosittain yli 16 000 viranomaisten tietoon tulevaa rikosta. Kolme tapausta niistä käsiteltiin keväisenä keskiviikkona Kittilässä.
Lapin käräjäoikeuden Kittilän istuntosali on pieni nurkka vanhassa virastorakennuksessa. Samassa talossa ovat myös poliisi sekä esimerkiksi verottaja.
Salin edustalla olevassa odotushuoneessa vartija tekee kaikille paikalle saapuville turvatarkastuksen. Jonoa tarkastukseen ei ehdi muodostua, sillä – kuten myöhemmin selviää – vastaajat eivät saavu tapauksissa paikan päälle.
Seinäkello raksuttaa yhdeksään ja päivän ensimmäisen tapauksen käsittely alkaa.
Tapaus 1: varastetut aseet päätyivät piiloon koirankoppiin
Törkeä varkaus, avunanto törkeään varkauteen, ampuma-aserikos, avunanto ampuma-aserikokseen, huumausainerikos. Päivän ensimmäisessä tapauksessa on kolme vastaajaa, kaksi nuorta miestä ja nuori nainen.
Päivä alkaa yhteysongelmilla. Etäyhteyttä Ouluun yhden syytetyn edustajan kanssa ei saada toimimaan. Viidentoista minuutin järjestelyn jälkeen kuva tulee järjestelmän kautta, ääni puhelimesta. Se kelpaa käräjäoikeuden puheenjohtajalle ja kaikille muillekin osapuolille.
Kaksi vastaajaa eivät ole saapuneet paikalle, eivätkä ole ilmoittaneet asiasta etukäteen. Syyttäjä ja tuomari, käräjäoikeuden puheenjohtaja, keskustelevat asiasta ja päätyvät siihen, että asia käsitellään tänään kokonaisuudessaan yhden vastaajan osalta. Lisäksi kuullaan asianomistajien kertomukset ja otetaan vastaan todisteluita.
Tarvitaan silti toinen istunto myöhemmin. Siihen poissaolevat syytetyt kutsutaan sakon uhalla ja niin, että asia voidaan käsitellä heidän poissa ollessaankin.
Lapissa tehtiin vuonna 2022 yli 5000 omaisuusrikosta.
Omaisuusrikoksia ovat esimerkiksi varkaudet, näpistykset, luvattomat tunkeutumiset, vahingonteot, ryöstöt, petokset, verorikkomukset ja salakuljetus.
Esimerkiksi näpistyksiä oli vuonna 2022 yli 1400, varkauksia yli tuhat ja lieviä petoksia yli 750
Syytteen tapahtumat sijoittuvat kesälle 2022 Kittilään. Poika varasti kahden muun kanssa isänsä asunnosta aseita, asetarvikkeita, ammuksia, muita tavaroita ja käteistä rahaa murtautumalla sisään.
Isä ja toinen asunnossa asunut yhtyvät syyttäjän vaatimuksiin rangaistuksesta, muuta vaadittavaa heillä ei ole. Myös vakuutusyhtiö haluaa osansa, eli maksamansa korvaukset takaisin.
Tietenkin omalle pojalle annoin hirvenlihaa.
Vastaaja, jonka edustaja on etäyhteyden päässä Oulussa, oli oman kertomansa mukaan pienessä roolissa. Hän oli mieskaksikon kuljettajana ja toi heidät Oulusta ja kuljetti heitä myös Kittilässä.
Syyttäjän mukaan kuljettaja tuli kuitenkin viimeistään matkan aikana tietoiseksi aseidenanastussuunnitelmasta, joten kuljettajaa voidaan syyttäjän mielestä pitää osallisena.
Asianomistajat eli he, joilta omaisuutta vietiin, saavat vuorollaan kertoa päivän kulusta. Toinen heistä on siis toisen vastaajan isä. Hän kertoo, että poika tuli kylästelemään Oulusta. Hän kävi isänsä luona kahvilla kaverinsa kanssa ja pyysi samalla mukaan hirvenlihaa.
– Tietenkin omalle pojalle annoin hirvenlihaa, asianomistaja sanoo.
Tapaamisen jälkeen isä joutui poistumaan töihin. Myöhemmin poika soitti ja kertoi unohtaneensa pyytämänsä hirvenlihat asuntoon ja pyysi ovikoodia. Sellaista ei ollut, joten asianomistaja tuli avaamaan ovet. Poika haki lihat ja jäi vielä pihalle tupakoimaan isän poistuessa töihin.
Kolmikko murtautui isän poistumisen jälkeen asuntoon. He yrittivät rikkoa asekaapin mukanaan olleella kulmahiomakoneella siinä onnistumatta, mutta löysivät ilmeisesti sattumalta asekaapin piilotetun avaimen ja saivat sillä kaapin auki. Samoin he löysivät kirjekuoren, jossa oli toisen asunnossa asuvan lapselle kuuluneita rahoja.
Saatuaan hakemansa kolmikko poistui paikalta.
Varkausrikoksia asunnosta tai vapaa-ajan asunnosta luvatta tunkeutuen oli vuonna 2022 Lapissa 107.
Toinen asianomistaja kertoo, että hän palasi omista töistään kotiin, ja matkalla vastaan tulivat vastaajat autollaan. Kotona odottivat murron jäljet. Taloon oli murtauduttu, jolloin hän soitti hätäkeskukseen ja sen jälkeen pojalle ja tämän isälle. Isä ei voinut poistua työpaikaltaan, mutta kertoo arvanneensa heti, mitä on tapahtunut.
Poika ei vastannut, mutta soitti myöhemmin takaisin. Kotiin palannut asianomistaja vaati tätä palaamaan takaisin.
Poika kumppaneineen palasi tekopaikalle. Asianomistaja puhutti kolmikkoa ja esti naapurin avustuksella heitä poistumasta paikalta siihen saakka, että poliisit tulivat. Ilmeisesti vastaajat eivät olleet olettaneet, että poliisi on kutsuttu paikalle.
Pojalla on noita huumeongelmia.
Aseet löydettiin pian, sillä oli pääteltävissä, ettei kätköpaikka voinut olla viittätoista minuuttia kauempana tekopaikasta. Vastaajat olivat murron jälkeen menneet pojan isoäidin talolle ja piilottaneet aseet. Piilopaikaksi valikoitui koirankoppi.
– Luojan lykky, että aseet löytyivät. Jos ne olisi piilotettu vaikka metsään, niitä ei olisi löytynyt, isä sanoo.
Aseiden arvo kiikaritähtäimineen oli jopa kymmenen tuhatta euroa. Yhteensä vietyjä aseita oli seitsemän, kivääreitä ja haulikoita. Ammuksia oli 62. Myös käteinen raha ja osa muista kadonneista tavaroista saatiin takaisin. Yhden kiväärin kiikaritähtäin oli särkynyt käyttökelvottomaksi, maatuskanukke rikkoutui murrossa ja tunnearvoltaan arvokkaita koruja jäi löytymättä.
Tapaukseen liittyy myös huumausainerikos. Poika jätti isänsä kotiin vyölaukun, josta löytyi 2,11 grammaa valkoista jauhetta minigrip-pussissa. Poliisin tekemän pikatestin perusteella se oli amfetamiinia. Vyölaukku todettiin olevan isänsä luona vierailleen pojan, sillä siinä oli muun muassa tämän ajokortti ja pankkikortti.
– Pojalla on noita huumeongelmia, isä sanoo.
Lapissa tapahtui vuonna 2022 963 huumausainerikosta, joista yli 700 oli huumausaineen käyttörikoksia.
Tapauksen tuomiota ei saatu vielä istuntopäivänä. Käsittely jatkuu kesäkuussa.
Tapaus 2: rentouttava Lapin loma loppui jo ensimmäisenä yönä pahoinpitelyyn
Toisessa tapauksessa asianomistajaa kuullaan etäyhteydellä Pirkanmaalta. Hän joutui puolisonsa pahoinpitelemäksi hotellissa Levillä joulukuussa 2022.
Tuomari kertoo, että koska syytteessä on asianomistajan puoliso, hänen ei tarvitse todistaa. Asianomistaja yllättyy. Hän luuli todistamisen olevan pakollista, koska hänet kutsuttiin sakon uhalla kuultavaksi. Hän pyytää miettimisaikaa, mihin tuomari suostuukin.
Asianomistaja päättää lopulta käyttää oikeuttaan olla todistamatta puolisoaan vastaan, joten oikeutta käydään ilman häntä.
Pahoinpitely tapahtui keskellä yötä. Asianomistaja ja syytetty olivat ajaneet autolla Etelä-Suomesta koko päivän Leville. Perille päästyään he olivat menneet syömään. Syytetty humaltui illan aikana huomattavasti, ja esitutkintamateriaalin mukaan hän käyttäytyi illan aikana aggressiivisesti sekä esimerkiksi unohti puhelimensa ja lompakkonsa ravintolaan.
Syytetty tunnustaa lyöneensä puolisoaan kerran voimakkaasti avokämmenellä kasvoihin.
Rikoksen uhri poistui hotellihuoneeseen ennen puolisoaan, joka jatkoi ystävien kanssa toiseen ravintolaan.
Syytetty palasi hotellille keskellä yötä, mutta oli hukannut avainkorttinsa. Vastaanotto päästi hänet sisään huoneeseen. Huoneessa oli tullut riitaa, sillä syytetty oli haukkunut puolisoaan siitä, että tämä ei ollut auttanut häntä pääsemään huoneeseen. Asianomistaja oli ollut nukkumassa.
Riita äityi pahoinpitelyksi. Syytetty tunnustaa lyöneensä puolisoaan kerran voimakkaasti avokämmenellä kasvoihin. Esitutkintakertomusten perusteella mies olisi lyönyt häntä myös toisen kerran, repinyt tämän paidan sekä heittänyt matkalaukulla.
Lapissa pahoinpideltiin toissa vuonna ihminen 1130 kertaa.
Suurin osa pahoinpitelyrikoksista tapahtui yksityisissä asunnoissa, joissa niitä tehtiin 551. Ravintoloissa niitä tehtiin 119 ja muissa yleisissä paikoissa 308.
Syyttäjän mukaan tapauksessa on nöyryyttäviä piirteitä, sillä syytetty työnsi pahoinpitelyn jälkeen puolisonsa hotellin käytävälle pelkissä alushousissa. Tämä joutui menemään hotellin vastaanottoon ulkokautta. Vastaanotosta kutsuttiin paikalle poliisit.
Mies vetosi oikeudelle lähettämässään ennakkovastauksessa siihen, että hän on mennyt tapahtuman jälkeen terapiaan. Tuomari lukee miehen vastauksen ääneen.
Mies kuvailee vastauksessaan parisuhdetta temperamenttiseksi, mutta rakkautta täynnä olevaksi. Mies kertoo perheen arjen olevan kaikkea muuta kuin riitelyä ja vakuuttaa katumustaan ja muuttuneita tapojaan. Hän kertoo muun muassa lopettaneensa alkoholin käytön. Vastauksessa hän kertoo myös omistamastaan yrityksestä ja siitä, kuinka on lempeä johtaja alaisilleen ja lähes lepsu isä tyttärilleen.
Muilta osin näyttöä ei ollut, kun puoliso käytti oikeuttaan kieltäytyä todistamasta.
Syyttäjä huomauttaa, että mies meni tapauksen vuoksi terapiaan vasta tammikuussa 2024, eli samoihin aikoihin tai sen jälkeen, kun tapauksessa nostettiin syyte.
Vuonna 2022 Lapissa ilmoitettiin syyttäjälle 6589 rikosta.
Syyttäjä vaatii miehelle ehdollista vankeusrangaistusta tai tuntuvaa sakkoa. Syyttäjä myös korostaa, että tuntuva sakkorangaistus tuntuisi myös asianomistajan eli vaimon taloudessa.
Oikeuden puheenjohtajan mukaan tapauksessa voitiin varmuudella todeta yksi lyönti avokämmenellä kasvoihin, minkä syytettykin myönsi. Muilta osin näyttöä ei ollut, kun puoliso käytti oikeuttaan kieltäytyä todistamasta. Matkalaukulla heittämistä tai vaatteiden repimistä ei oikeudessa näytetty toteen. Puolison työntäminen käytävälle katsottiin tapahtuneen, mutta ei tiedetä, missä vaatetuksessa tämä oli.
Mies tuomittiin pahoinpitelystä 70 päiväsakkoon eli 8260 euron sakkoihin sekä suorittamaan rikosuhrimaksun 80 euroa. Tuomio ei ole vielä lainvoimainen.
Tapaus 3: baaritappelu johti kuristamiseen
Käräjäsalin videotauluilla näytetään videota. Puheenjohtaja, syyttäjä ja asianomistaja edustajansa kanssa seuraavat tapahtumia tiiviisti.
Videotallenteella kuvan yläosassa puhkeaa tappelu. Kaksi miestä kiistelee leviläisen ravintolan karaokekopin edustalla. Tilanne etenee käsikähmäksi.
Järjestyksenvalvojat saapuvat paikalle ja saavat osapuolet erilleen. Kesken kaiken paikalle saapuu kolmas mies, huppariin pukeutunut lippispää, joka käy kiinni järjestyksenvalvojaan ja molemmat kaatuvat lattialle, jonne kameran kuva ei yllä.
Syyttäjän mukaan kyseinen kuvamateriaali riittää. Video pysäytetään. Asianomistaja eli pahoinpidelty järjestyksenvalvoja ja tämän asianajaja ovat samaa mieltä, joten oikeus ei katso tallennetta pidemmälle.
Syytetty pahoinpitely tapahtui huhtikuussa 2022. Turvakamerat tallensivat tapahtuneen pääosin, mikä helpottaa asian käsittelyä. Tilanteessa oli myös luotettavia silminnäkijöitä, kuten työtehtävissä ollut toinen järjestyksenvalvoja.
Entä millaiset seuraamukset pahoinpidellylle järjestyksenvalvojalle tuli? Musta silmä, verenvuotoa, aristusta kurkussa.
Pahoinpitelystä syytetty mies eli vastaaja ei ole saapunut paikalle, eikä ole ilmoittanut asiasta. Tapaus käsitellään ilman häntä.
Tapausten kulku vaikuttaa paikallaolijoiden eli syyttäjän ja järjestyksenvalvojan mielestä selkeältä. Syytteen mukaan vastaaja löi ja kuristi asianomistajaa.
Syyttäjä ja järjestyksenvalvojan edustaja kyselevät yksityiskohtia: Miten kuristaminen tapahtui? Kuinka luja lyönti oli? Mistä hän voi tietää, että sama henkilö löi ja kuristi?
Järjestyksenvalvojan mukaan hän oli koko ajan fyysisessä kosketuksessa pahoinpitelijän kanssa eikä lähistöllä ollut muita. Tekijän oli oltava videolla nähty lippismies vaaleassa hupparissa. Lyönti oli kova, ja kuristaminen kesti vähintään noin viisi sekuntia. Hän oli menettää tajuntansa tilanteessa.
Entä millaiset seuraamukset pahoinpidellylle järjestyksenvalvojalle tuli? Musta silmä, verenvuotoa, aristusta kurkussa. Järjestyksenvalvoja ei käynyt lääkärissä, mutta hoiti itseään särkylääkkeillä pari päivää. Kosmeettista haittaa oli ainakin kaksi viikkoa. Lyönnin seuraamuksia todistellaan kahdella tilanteen jälkeen otetulla kuvalla. Niissä vastaajalla on silmän ympärys mustana.
Puheenjohtaja lähettää todistajalle tekstiviestin ja määrää kymmenen minuutin tauon.
Järjestyksenvalvoja kertoo yhtyvänsä syyttäjän rangaistusvaatimukseen ja vaativansa lisäksi tuhannen euron korvausta kivusta, särystä ja muusta haitasta.
Oikeus yrittää tavoitella toista tilanteessa ollutta järjestyksenvalvojaa, mutta tämä ei vastaa kahteen puheluun. Puheenjohtaja lähettää hänelle tekstiviestin ja määrää kymmenen minuutin tauon.
Tauon jälkeenkään todistajaa ei saada kiinni, joten syyttäjä ja asianomistaja edustajineen myöntyvät, että tapaus voidaan käsitellä ilman todistajan kuulemista.
Noin tunnin käsittelyn jälkeen käräjäoikeus tekee asiassa päätöksensä. Oikeus päätyy pitämään asianomistajan kertomusta luotettavana ja johdonmukaisena.
Mies tuomittiin pahoinpitelystä 70 päiväsakkoon eli 3780 euron sakkoihin sekä korvaamaan asianomistajalle kivusta, särystä ja haitasta 800 euroa, korvaamaan asianomistajan oikeudenkäyntikulut 3350 euroa korkoineen ja maksamaan valtiolle todistelukustannuksia 90 euroa ja rikosuhrimaksun 80 euroa. Tuomio ei ole vielä lainvoimainen.
Lappilainen tekee rikoksen useimmiten ajaessaan, ihmisiä vahingoitetaan eniten asunnoissa
Lapissa tehtiin vuonna 2022 yhteensä 16 881 viranomaisten tietoon tullutta rikosta tai rikkomusta eli noin 42 rikosta päivässä.
Tilastojen perusteella rikosten määrä on Lapissa vähentynyt. Vuosikymmentä aiemmin eli vuonna 2012 viranomaisten tietoon tuli Lapissa yli 30 000 rikosta.
Selkeästi yleisimpiä ovat liikennerikkomukset, joita viranomaisten tietoon tuli vuonna 2022 yhteensä 7050. Yleisiä liikennerikoksia ovat esimerkiksi liikenneturvallisuuden vaarantaminen, nopeusrajoitusten rikkomiset ja rattijuopumukset.
Toiseksi yleisimpiä ovat omaisuusrikokset, joita viranomaisten tietoon tuli Lapissa vuonna 2022 yli 5000.
Henkeen ja terveyteen kohdistuvia rikoksia kuten tappoja ja murhia tai niiden yrityksiä, vamman- tai kuolemantuottamuksia tai pahoinpitelyjä oli vuonna 2022 Lapissa 1212. Murhia tapahtui yksi ja tappoja kaksi. Pahoinpitelyrikoksia tuli ilmi 1130.
Seksuaalirikoksia tuli viranomaisten tietoon 154. Niistä raiskauksia oli 51 ja lapsen seksuaalisia hyväksikäyttöjä 64. Myös seksuaalirikokset tapahtuivat useimmiten yksityisasunnoissa.
Jutun yhteydessä kerrottujen faktojen lähde: Tilastokeskus, Rikos- ja pakkokeinotilasto / Tietoon tulleet rikokset ja niiden selvittäminen rikosryhmittäin tekokunnan ja ilmoitusvuoden mukaan, 1980-2022.