Muualta Lapista

Pumppuvoimalan vastustajat taistelevat Kemijärvellä kotirantansa ja luonnonkauneuden puolesta

Ailangantunturin tyyni maisema on joutunut myrskyn silmään. Kemijoki Oy:n suunnittelema pumppuvoimalahanke uhkaa mökkiläisten ja paikallisten mielestä tuhota alueen luonnonkauneuden ja viedä mennessään kotisatamat.

Mikäli Kemijoki Oy:n pumppuvoimahanke toteutuu, voimalan 9 metriä leveä ulostuloputki sijoittuisi noin 200 metrin päähän Tuula ja Seppo Nurmelan asuinpaikasta Kuusilahdessa.

Tämä ei tietenkään Nurmeloita, kuten monia muitakaan alueella asuvia tai mökkeileviä ilahduta. Kemijoki Oy:n suunnitelman mukaan voimalan putkessa olisi vettä nostettaessa ja yläaltaasta purkaessa 300 kuutiometrin vesivirta sekunnissa. Se muodostaisi voiman, joka mahdollisesti sekoittaisi alueen vedenkierron ja aiheuttaisi arvaamattomia seurauksia itse järveen, että sen rantaviivaan.

– Kaikki mökkiläiset ja asukkaat, kenen kanssa olen jutellut, ovat sitä vastaan, Tuula Nurmela sanoo.

Samalla hän peräänkuuluttaa ihmisten aktiivisuutta asian suhteen, ja kehottaa ilmaisemaan mielipiteensä, jotta Kemijoki Oy:n ääni ei jää ainoaksi.

Toteutuessaan hanke muuttaisi alueen käyttötarkoitusta, mikä haittaisi samalla myös virkistystoimintaa. Se myös muuttaisi alueen luonnonmaisemaa ja vaikuttaisi sekä ihmisiin että eläimiin.

Myös Suomen luonnonsuojeluliitto ry (SLL) on tästä yhtä mieltä ja vastustaa Ailangantunturille ja sen ympäristöön suunniteltuja pumppuvoimalaitoksia. Lähialueille on Kemijoki Oy:n lisäksi julkistettu suunnitelmia kahdelle muulle voimalalle, joita virittelevät Suomen Voima ja Pohjolan Voima. Kaikki käyttäisivät ala-altainaan Kemijärveä.

SLL:n lausunnon mukaan Ailanganlammen nieriäkanta ja Ailanganpuron taimen- ja raakkupopulaatio käytännössä tuhoutuisivat voimaloiden takia. SLL pitääkin vastuuttomana, että Kemijoki Oy edistää toiminnallaan lajikatoa, ja on valmis tuhoamaan ainutlaatuisen Ailangantunturin nieriäkannan, joka on jääkauden jälkeinen reliikki. Toisaalta julkisuudessa (KL 7.12.2023) on esitetty myös teoria, jossa Tunturilammen reliikkinieriä olisi tuhoutunut jo läheisen Jumiskon voimalan räjäytystöiden takia.

– Ajatelkaa, että raha on toisessa kupissa ja luontoarvot toisessa. Minä en kyllä siitä rahasta välitä, jos luonto on tuhottu, Tuula Nurmela toteaa.

Ailangantunturin Tunturilammen sijainti Google Maps -palvelussa keskivaiheilla alla olevaa upotusta. Voit lähentää tai etäännyttää karttaa oikean alanurkan plus- ja miinus-merkeillä:

Alueella on herännyt huolta myös mökkiläisten puolesta, etenkin niiden, joille rantaviiva mökin lähettyvillä on tarpeellinen esimerkiksi pesuveden kannalta. Voimalan toteutuessa rantaviiva voisi heidän arvionsa mukaan siirtyä ajoittain huomattavasti poispäin. Myös kaivojen pelätään kärsivän tästä, mikä vaikeuttaisi puhtaan veden saantia.

Mahdolliset pumppuvoimalasta koituvat haitat eivät jäisi myöskään ainoastaan sulanmaan aikana ilmeneviksi ongelmiksi. Mikäli hanke toteutuu, pakottaisi se monet asukkaat luopumaan talviasumisesta alueella, sillä voimalan käyttö sulattaisi alueen jäät ja estäisi moottorikelkkailun, mikä on talviaikaan monelle ainut tapa kulkea.

Pumppuvoimala vaikuttaisi myös muiden kulkuun. Seppo Nurmela on laskelmoinut, että sulaneet jäät estäisivät mahdollisesti kulun kokonaan Luukinsalmella liikkuvilta.

Hän onkin 40 vuoden aikana tottunut näkemään tiheään tahtiin Ailangantunturiin ohimeneviä kelkkailijoita. Nyt hän on huolissaan, kuinka kulku tunturiin jatkossa tullaan toteuttamaan turvallisesti, jos laitokset ovat käynnissä ja järvi sulaa pitkälle Luuksinsalmeen saakka.

– Nyt on hukkuneita ja läheltä piti tilanteita melkein joka talvi. Kun virtaukset lisääntyy, kuka sinne uskaltaa mennä. Entä mitä se tekee Ämmälän suhteen?

Tuula ja Seppo Nurmela eivät ole ainoat alueelta, jotka ovat ottaneet pumppuvoimalan ongelmat esille, ja pyrkineet herättelemään muiden huomiota asian suhteen. Myös seudulla suuren osan vuodesta viettävä Paula Majava sekä alueen vakituinen asukas Mirja Rytilahti ovat nousseet asian suhteen barrikadeille.

Ensitöikseen he valmistelivat ympäristövaikutusten arvioinnista muistutuksen elylle (Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus) yhdessä Nurmeloiden kanssa. Muistutuksessa he kertoivat vastustavansa Kemijoki Oy:n Ailangantunturin päälle suunnittelemaa pumppuvoimalaitosta, jonka ala-altaana on Kemijärven Kuusilahti.

– 120 ihmistä tällä alueella on allekirjoittanut muistutuksen, Rytilahti kertoo.

Samalla hän huomauttaa, että allekirjoittaneiden lisäksi useampi henkilö olisi ollut halukas laittamaan nimensä paperiin, mutta aikataulullisista syistä se oli mahdotonta. Syy tiukkaan aikatauluun johtui siitä, että tieto hankkeesta tuli jälkijunassa. Tämän vuoksi muistutuksen kokoamiselle jäi vain muutama päivä aikaa.

Majava, Nurmelat ja Rytilahti kritisoivatkin, että tietoa hankkeesta ei ole jaettu avoimesti, ja sitä on heidän mielestään jopa pimitetty. Tiedon meneillään olevasta Kemijoki Oy:n hankkeesta he saivat yrityksen verkkosivuilta vasta toukokuussa.

– Ailangantunturin suunnitelma on viime vuoden marraskuussa laitettu alulle. Ei ole otettu yhteyttä muihin kuin maanomistajiin, Tuula Nurmela sanoo harmistuneena.

Vaikka putki ei mene juuri Nurmeloiden omistaman maan alta, se kulkee todella läheltä heidän omistamaansa maata. Tämän vuoksi he kokevat, että myös he olisivat olleet oikeutettuja saamaan tietoa.

– Infotilaisuudessa joku kysyi, että missä Nurmelat ovat? Kuuleman mukaan siellä oltiin vain hymistelty eikä kukaan vastannut, Nurmela kertoo vakava ilme kasvoillaan.

Myöhemmin Nurmela kutsui Ailangantunturin pumppuvoimalaitoksen parissa työskentelevän Kemijoki Oy:n Petri Vihavaisen kylään ja sai myöntävän vastauksen.

Kemijärveä markkinoidaan matkailijoille rauhallisena ja kauniina luontokohteena järvineen ja vaaroineen.

Tuula Nurmela kertoo kuunnelleensa valtuuston kokousta, jossa uusi kaupunginjohtaja Dina Solatie piti puheen valintansa jälkeen. Myös Solatie kuvaili, kuinka Kemijärven ainutlaatuinen luonto rantoineen avaa paljon mahdollisuuksia Kemijärven matkailun laajempaan kehittämiseen.

– Eikö tämä ole ristiriidassa, jos tänne tehdään kolme tai neljä pumppuvoimalaitosta? Ei tänne kyllä matkailijat, tai kukaan tule tekemään mökkejä enää.

Nurmela pohtii, eivätkö päättäjät todella tiedä, mitä alueelle kaavaillaan. Hän esittääkin huolensa politikkojen suuntaan ja toivoo, että näin tärkeässä asiassa oltaisiin hereillä, ennen kuin asioiden suhteen edetään mihinkään suuntaan.

Myös Rytilahti toivoo Kemijärven kaupungin valtuustolta perehtymistä ja avoimempaa viestintää hankkeeseen liittyen. Samalla hän kokee, että valtuuston kuuluisi antaa kuntalaisille enemmän tietoa, järjestää keskustelutilaisuuksia ja osoittaa toimillaan, että on perillä hankkeen etenemisestä.

Entäsitten hyödyt? Näkeekö nelikosta kukaan yhtään positiivista vaikutusta hankkeelle, tai voisiko hanketta edistävien yritysten kanssa kenties syntyä jonkinlainen yhteisymmärrys?

– Ei! Tulee yhteinen tiukka vastaus kaikkien suusta.

Myös voimaloiden tuomien taloudellisten hyötyjen ja työpaikkojen he ovat skeptisiä.

– Se on tyhjää höpötystä, kun sanotaan, että Kemijärvelle tulee työtä. Jos pikkuisen jotakin kemijärveläiset saa, niin kuljetus- ja maansiirtohommia, mikä on vähäistä, Tuula Nurmela sanoo.

Rytilahti näkeekin, että ainoat, jotka hankkeesta hyötyvät, ovat osakkeiden omistajat ja heidän ehdoillansa mennään.

Majava, Nurmelat ja Rytilahti aikovat pitää asian suhteen jatkossakin kovaa ääntä ja tehdä kaikkensa, jotta pumppuvoimalaitoksia ei Kemijärven rannoille rakenneta.

Heitä turhauttaa Kemijoki Oy:n yritys esittää asiat todellisuuden vastaisesti. Tästä esimerkkinä he nostavat sen, kuinka Lapin ely-keskus on luokitellut Kemijoen vesistön tilan tyydyttäväksi Kemijärveltä Rovaniemelle ulottuvalla osiolla vuonna 2022, mutta yhtiön edustajat näkevät tilanteen olevan hyvä, aivan, kuten se oli ennen vuotta 2022.

– Tuntuu toivottamalta ajatella sitä, jos tänne tulisi yksikään (pumppuvoimalaitos), Rytilahti tuhahtaa samalla.

Lisäselvittelyt jatkuvat luultavasti vielä kauan, mutta se ei Majavaa, Nurmeloita ja Rytilahtea pelota.

– Eihän tuollaista voi hyväksyä. Nyt, kun pitäisi vielä suojella luontoa ja soita, niin meillä niitä hukutetaan ja tuhotaan, Majava sanoo.

Koti-Lappi on haastatellut juttua varten myös elyn ylitarkastaja Pekka Räinää koskien Kemijoen tilaa, sekä tiedustellut Pohjolan Voiman ja Suomen Voiman hankkeiden tilannetta.

Tekstiä muokattu 11.7. kello 16.42: lisätty Ailangantunturin hankkeen faktalaatikkoon tieto elyn saamien lausuntojen ja mielipiteiden määrästä.