Muualta Lapista

Tiia Muotkavaara sisuuntui marjastamassa: "Poimijapula ratkeaa maksamalla kerääjille kunnollista palkkaa”

Tiia Muotkavaara kokeili elättää itsensä keräämällä luonnonmarjoja – ja huomasi ettei se ole mahdollista. Oivalluksesta syntyi luonnon raaka-ainetukku, joka haluaa maksaa poimijalle motivoivan korvauksen.

Vuonna 2017 Tiia Muotkavaara päätti marjastaa tosissaan. Se tarkoitti pitkiä päiviä Ylläksen maastossa kesästä ruskaan ja lumentuloon saakka.

Marjoista sai 4–5,5 euroa kilolta.

– Se ei todellakaan riittänyt asunnon, laskujen ja elämisen maksamiseen, vaikka keräsin marjoja päivittäin niin paljon kuin jaksoin, hän muistelee.

Tiia ei voinut sulattaa samaan aikaan levinneitä uutisia ulkomaisten marjanpoimijoiden kaltoinkohtelusta ja ihmiskauppaepäilyistä. Hän huomasi myös kuulleensa jo kymmenen vuoden ajan puhuttavan siitä, että luonnontuoteala polkee paikoillaan raaka-aineen saatavuuden vuoksi. Yritykset ovat pelänneet kotimaisten marjojen loppumista.

Hän tunsi suurta ärtymystä.

– Tuntui, että kaikki valittavat mutta kukaan ei tee mitään. Ulkomaiset poimijat saavat poimimistaan marjoista usein jopa alle 2 euroa kilolta. Tajusin että ei tämä ole inhimillistä.

Tiia alkoi uskoa toisenlaiseen toimintatapaan.

– Poimijapula ratkeaa maksamalla kerääjille kunnollista palkkaa. Rahaa on saatava riittävästi, jotta sillä voi elää Suomessa ainakin osan vuotta.

Hän päätti kokeilla asiaa puolisonsa Mika Muotkavaaran kanssa. He maksavat poimijoilleen 6–17 euroa kilolta, Summa riippuu marjalajista ja siitä onko marja puhdistettua.

Luonnonvaratukku Pohjoisesta Luonnosta Oy:n ensimmäinen kokonainen toimintavuosi tuli täyteen joulukuussa. Ensimmäisellä keruukaudella Muotkavaarat joutuivat ilmoittamaan poimijoilleen, etteivät he voi ostaa enempää raaka-aineita. Varasto Sodankylässä oli täynnä.

Poimijat olisivat olleet valmiita keräämään vielä paljon enemmän.

– Se, että suomalaiset eivät poimi marjoja on höpötystä. Suomalaiset eivät vaan poimi samalla hinnalla kuin ulkomaiset, Tiia Muotkavaara sanoo.

Ensi kesänä yritys hyödyntää varastoinnissa Kemijärvellä sijaitseaa yhteiskäyttötilaa. Ennakkotilauksia on jonkin verran. Tarvittaessa he laajentavat poimijaverkostoa. SIihen kuuluu kausittain työtä tarvitsevia paikallisia ihmisiä.

– Meidän tapauksessa tässä on ollut isosti kyse nuorten, opiskelijoiden, sesonkityöntekijöiden, poronhoitajien ja eläkeläisten työllistämisestä sekä Lapin maaseudun eläjien toimeentulosta.

Asiakkaita he ovat saaneet samanhenkisistä yrityksistä Lapissa ja Etelä-Suomessa, esimerkiksi LuoTu Muoniossa, Iki Food Inarissa ja Arctic Ice Cream Factory Louella. Asiakkaina on myös yksityishenkilöitä. Vuosi sitten keväällä pieni erä jäkälää matkasi Italiaan ginin mausteeksi.

Tiia kertoo, että hinnan nähtyään ostajista karsiutuvat sellaiset jotka eivät jaa samoja arvoja heidän kanssaan.

– Olen saanut kommenttia, että onpa kallista, kuluttajat eivät osta. On jännä että moni päättää etukäteen kuluttajan puolesta.

Muotkavaarojen tuotteeseen kuuluvat heidän poimijoiltaan keräämät tarinat.

– Huomasimme, että poimijoilla on tarinoita jopa ylisukupolvisesta keruuperinteestä ja luonnonläheisestä elämäntavasta. Ne kulkevat marjojen ja muiden luonnontuotteiden mukana meidän asiakasyrityksille. Tiedämme kuka tuotteen on kerännyt ja missä olosuhteissa.

– Suomen luonnossa ja suomalaisissa poimijoissa on valtavasti arvoa joka vain odottaa esiintuomista.

Tiia on alansa ammattilainen. Hän on opiskellut luontoalan ammattitutkinnon. Hän ei ole heittäytynyt kokopäiväiseksi yrittäjäksi, vaan opettaa palkkatyönään lajitunnistusta ja yritystoimintaa Ammattiopisto Lappiassa Muoniossa. Hän tekee myös luonnonvara-alan asiantuntija- ja puhujakeikkoja. Agrologiopinnot ammattikorkeakoulussa hän on laittanut toistaiseksi jäihin, sillä yrityksen lisäksi hänen aikaansa tarvitsee puolitoistavuotias lapsi.

Mika on töissä Kevitsan kaivoksella. Muotkavaarat ovat tehneet yritystoiminnastaan ympärivuotista: sulan maan aikaan Tiia kulkee metsissä ja Mika on kotona lapsen kanssa. Talvella Mika vie matkailijoita pilkkiretkille ja tulistelemaan.

– Haluaisimme rohkaista kaikkia miettimään yritystoimintaa uudella tavalla. Vaikeina aikoina tarvitsemme uudenlaista ajattelua.