Paikallisuutiset
Seurakuntayhteistyötä tunnustellaan Tunturi-Lapissa
Kolari, Muonio, Kittilä ja Enontekiö neuvottelevat seurakuntayhtymästä keskiviikkona.
Kolarin seurakunnan luontevin yhteistyö suuntautuu Tunturi-Lapin seurakuntiin, toteaa Oulun hiippakunnan tuomiokapitulin selvitys.
Seurakuntien kesken tunnustelut asiasta alkavat toukokuussa. Piispa Jukka Keskitalo delegaatioineen tapaa keskiviikkona 8. toukokuuta Kolarin, Kittilän, Muonion ja Enontekiön seurakuntien luottamushenkilöpuheenjohtajistot ja johtavat viranhaltijat Kittilässä. Tarkoituksena on tunnustella edellytyksiä seurakuntayhtymäselvityksen aloittamiselle Tunturi-Lapissa.
Tuomiokapituli aloitti syksyllä Kolarin, Pellon ja Ylitornion seurakuntien yhteisestä pyynnöstä seurakuntarakenneselvityksen. Seurakunnista toivottiin selvitystä lähtökohtaisesti seurakuntayhtymän perustamisesta, mutta siinä tutkittiin myös seurakuntien jatkamista nykyisellään ja niiden yhdistymistä.
Selvittäjä rovasti Heikki Nissinen esittää, että Ylitornio sekä Pello yhdistyisivät omaksi seurakunnakseen vuoden 2026 alusta. Hän ei pidä kolmen seurakunnan yhtymää parhaana vaihtoehtona, koska Kolarin seurakunnan luontevin yhteistyö suuntautuu Tunturi-Lapin seurakuntiin.
Nykyisellä tavalla jatkaminen kuormittaa erityisesti talous- ja henkilöstöhallintoa.
– On hyvä, että Tornionlaakson seurakunnat ovat itse olleet aloitteellisia tulevaisuutensa selvittämisessä. Kyseessä on kuitenkin vasta selvittäjän raportti, josta on tärkeä kuulla seurakuntien ajatuksia ennen minkäänlaisten johtopäätösten tekemistä, hiippakuntadekaani Juha Rauhala toteaa Oulun hiippakunnan tiedotteessa.
Onko niitä edellytyksiä yhteistyölle? Jussi Ollila
Kolarin kirkkoherra Jussi Ollila kertoo, että lähtee odottavalla kannalla keskustelemaan muiden Tunturi-Lapin seurakuntien kanssa.
– Ollaan kuulolla, että millä mielin ollaan, onko niitä edellytyksiä yhteistyölle, Ollila toteaa.
Vuonna 2020 Tunturi-Lapissa selvitettiin Kittilän, Enontekiön ja Muonion seurakuntayhtymän perustamista. Kolari jättäytyi tuolloin pois selvityksestä, koska piti seurakuntayhteistyötä länsirajalla luontevampana.
Ollilan mukaan Tunturi-Lapin seurakunnissa on jo pitkään tehty rovastikunnan alueella toiminnallista yhteistyötä. Työaloittain esimerkiksi kirkkoherrat, diakonia ja kasvatustyöntekijät ovat kohdanneet. Siksi tuomiokapitulin ehdotus Kolarin yhteistyösuunnaksi ei ole Ollilan mielestä ”täyskäännös” vaan luonteva suunta.
Tunturi-Lapin seurakuntia yhdistää esimerkiksi matkailu.
– Matkailutyön puolella on monia synergiaetuja esimerkiksi tunturikappelien yhteistyössä.
Hiertävät asiat on puhuttava auki, jotta liitto voi jatkua. Matti Salminen
Tällä hetkellä Kolarin seurakunnalla on yhteinen talouspäällikkö Ylitornion ja Pellon seurakuntien kanssa. Taloushallinnon lisäksi hautaustoimi on yhteinen. Kolarin seurakunta on ostanut talous-ja hautaustoimen palvelut Ylitornion seurakunnalta ostopalvelusopimuksella. Pellon seurakunnasta on ostettu kiinteistöpalvelu.
Ylitornion seurakunnan kanssa sopimus on tällä hetkellä katkolla, koska Ylitornion seurakunta irtisanoi sen. Irtisanomisaika päättyy lokakuussa.
Taustalla oli Ylitornion seurakunnan halu muuttaa yhteistyösopimusta ja selvittää työtä vaikeuttaneet asiat. Kirkkohallitus on myös ohjeistanut yhteistyösopimusten sisältöä tarkemmin. Ylitornion kirkkoherra Matti Salminen vertasi huhtikuussa Luoteis-Lapissa sopimuksen uudistamista avioliiton kehityskeskusteluun.
– Hiertävät asiat on puhuttava auki, jotta liitto voi jatkua, Salminen sanoi huhtikuun alussa.
Ollila puolestaan kertoo, ettei Kolarin tai Pellon kanssa ole käyty keskusteluja ennen sopimuksen irtisanomista tai sen jälkeen. Ollilan näkemyksen mukaan työn haasteet ovat olleet Ylitornion seurakunnan sisäinen asia, joihin Kolarin seurakunta palvelujen ostajana ei ole voinut vaikuttaa.
Mikä seurakuntayhtymä?
Seurakuntayhtymän tehtäviin kuuluvat aina verotus ja tulojen jakaminen seurakuntien kesken, talouden ja omaisuuden hoitaminen, henkilöstöhallinto ja arkistointi sekä jäsenten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien edistäminen.
Velat ja varat ovat yhtymän yhteiset, ellei perussäännössä määrätä jonkin tietyn omaisuuden pysymisestä seurakunnan omistuksessa.
Jokainen seurakunta toimii oman kirkkoherransa johdolla ja vastaa omasta toiminnastaan.
Ylimmät päätökset yhtymässä tekee yhteinen kirkkovaltuusto. Myös kirkkoneuvosto on yhteinen.
Seurakunnalle osoitettujen varojen käytöstä vastaa seurakunnan oma seurakuntaneuvosto, joka toimii kirkkoherran johdolla.