Ihmiset

Sorellit jalkaan ja liikuntatunnille

Ylläsjärven koululaisilla ei ole lainkaan paikkaa sisäliikunnalle.

Anssi Tapio: Tunturi-Lappi

Pe 3.12.2021 klo 8:00

– No niin , ja jonoon hakemaan mailat, opastaa Ylläsjärven koulun opettaja Kimmo Mäki liikuntatunnin aluksi. Salibandymailat haetaan pienestä ulkovajasta, sisällä niiden säilyttämiseen ei ole tilaa. Mäki jakaa lapset kahteen joukkueeseen.

Näitä pelaajia ei sää juuri nyt haittaa. Ylläsjärven koulun viides- ja kuudesluokkalaiset pelaavat innoissaan salibandya ulkona– koululla kun ei sisäliikuntatilaa ole. Pakkaslukema alkaa tänään kakkosella ja lasten henki huurustuu, kun he hyppelevät kentän laidalla vaihdossa. Pelikenttäkin on niin pieni, että siihen sopii juuri pelaamaan viisi oppilasta viittä vastaan. Muut joutuvat odottamaan.

Ylläsjärven koulun liikuntatunneilla hiihdetään paljon Ylläksen erinomaisissa olosuhteissa, mutta muuten liikuntatuntien järjestämisessä joudutaan käyttämään luovuutta, kertovat liikuntatunnit useimmin pitävä Mäki ja koulun apulaisrehtori Heli Ahonen .

Ahonen kiittelee lapsia sinnikkyydestä. Salibandya on pelattu loskassa kumppareissa ja toppahousuissa. Pakkassäällä Sorellit ja toppapuku ovat oikea valinta, ja muutenkin liikuntatunneille pukeudutaan säänmukaisesti.

– Sen verran katson, että farkuissa ei pelata, Mäki naurahtaa.

Opetussuunnitelman mukaan liikuntatunneilla pitää opetella lajeihin kuuluvia taitoja, siis esimerkiksi heittämistä, juoksemista, pallon lyömistä ja niin edelleen. Se saadaan Mäen mielestä tällä hetkellä toteutettua, mutta isompi ongelma on tuntien suunnittelemisen ennakoimattomuus. Ulkona voi olla liian kylmää tai liukasta suunniteltua lajia varten.

– Pari viikkoa sitten pelattiin hankipalloa tuossa pellolla vastapäätä, kun kenttä oli aivan peilijäässä, Ahonen kertoo.

Joskus sää on vain niin kurja, että ulkoliikunta on kerta kaikkiaan mahdotonta. Muutaman kerran onkin jääty sisälle pelaamaan lautapelejä.

Jokainen Ylläsjärven koulun luokka on käynyt tänä syksynä yhden kerran liikuntatunnilla Äkäslompolon koulun salissa, kuten uutta Ylläsjärven koulua viitisen vuotta sitten rakennettaessa sovittiin. Sekään ei ole ongelmatonta, sillä Äkäslompolon koulu ja päiväkoti joutuvat järjestelemään omaa toimintaansa ylläsjärveläisten käyntiä varten.

Lisäksi matka tunturin toiselle puolelle vie ainakin parikymmentä minuuttia, ja ennen kuin pienemmät koululaiset ovat riisuneet ja vaihtaneet liikuntavarusteisiin, liikuntatunnista on kulunut jo hyvä tovi. Juuri edellispäivänä Mäki kävi kahden luokan kanssa salissa. Ylläsjärveltä lähdettiin vartin yli kahdeksan, tunti alkoi yhdeksältä ja jo puolta tuntia myöhemmin piti lähteä takaisin omaan kouluun. Myös teknisen työn tunteja pidetään Äkäslompolon koululla.

– Istuin eilen sata minuuttia taksissa matkalla tunneille tai sieltä pois, liikunta- ja teknisen työn tunnit pitävä Mäki ihmettelee.

Taksimatkaan käytetty aika on poissa muilta tunneilta, niin opettajalta kuin oppilailtakin. Toista sisäliikuntatuntia ei ylläsjärveläisille enää syyslukukaudelle ole luvassa.

Sään lisäksi pihan pienuus aiheuttaa harmaita hiuksia ja saa opettajat huolestumaan liikuntatuntien turvallisuudesta. Esimerkiksi koripalloa pelataan koulun pihalla loivaan mäkeen niin, että pallo saattaa pelin tiimellyksessä karata ja pomppia alamäkeä kohti autotietä. Tietä käytetään suhteellisen vähän, mutta se on silti tie, Ahonen korostaa. Koripallopeli vaatiikin opettajalta tarkkaavaisuutta. Myös ruokakuljetuksia ja muita autoja, kuten kirjastoauto tulee pihaan aina silloin tällöin.

Koululla ehdittiin jo hetken aikaa ajatella, että vuonna 2023 koulun yhteydessä olisi liikuntasali, mutta salin rakentaminen on siirretty näillä näkymin vähintään vuodelle 2024. Ahosen mielestä sekin helpottaisi, jos tietäisi, että tilanne ei ole pysyvästi näin.

– Eletään poikkeusolosuhteissa liikuntatuntien suhteen koko ajan, hän huokaisee.

Koululla on muutenkin ahdasta. 50:lle oppilaalle suunnitellussa koulussa on tällä hetkellä 68 oppilasta. Vastikään luokkia järjesteltiin niin, että teknisen työn tila muutettiin luokaksi. Joka neliö on käytetty, eikä esimerkiksi kolmas–neljäsluokkalaisten luokkaan mahdu turvallisesti enää yhtään uutta oppilasta.

– Muutenhan tämä hirsikoulu on ihana, valoisa ja täällä on hyvä hengittää. Tämä on viihtyisä, Ahonen kiittelee.

Kouluun on valmistumassa laajennus viimeistään maaliskuun loppuun mennessä. Se helpottaa tilannetta, mutta liikuntatilaa ei laajennukseenkaan tullut. Laajennusta suunniteltaessa siihen oli ehdolla sadan neliön kokoinen sali, mutta se on koulun henkilökunnan mielestä täysin riittämätön, vain noin puolen lentopallokentän kokoinen, eikä se ratkaisisi liikuntatuntien ongelmia juurikaan.

Sitä liikuntatilaa ei rakennettu. Ratkaisu olisi riittävän kokoinen uusi liikuntasali.

Kunnanhallitus käsitteli viime viikolla ehdotusta, että Ylläsjärven liikuntatilan suunnitteluun varattaisiin ensi vuodelle 70 000 euroa. Kylän ja koulun väki toivoo koulun yhteyteen esimerkiksi noin 300 neliön liikuntasalia.

Ehdotus suunnittelurahasta hylättiin kunnanhallituksessa äänin 5–2.

Kunnanhallituksen puheenjohtaja Orvo Vaattovaara (k21.) halusi lykätä salisuunnitelmia ennen kaikkea sen vuoksi, että hänestä kunnan henkilöstö on jo nyt erittäin kuormittunut. Aikataulukin tuntui Vaattovaarasta liian kiireiseltä, sillä ensi vuonna tekeillä ovat jo esimerkiksi hyötyjäteasema sekä tietenkin kirkonkylän uusi koulukeskus.

Itse asiaa eli liikuntatilaa koululaisille hän kuitenkin pitää tärkeänä.

– Mutta todettiin, että odotetaan, kunnes kunnan työntekijöiden työpaine löysää.

Myös talouspuoli huolettaa Vaattovaaraa. Hän peräänkuuluttaisikin pidempää suunnitelmallisuutta kunnan taloudenpitoon ja harmittelee, että Kolarissa ei pystytä tekemään taloussuunnitelmaakaan kolmelle vuodelle, vaan aina yhdelle vuodelle.

Lapsiin ja nuoriin on panostettu Kolarissa viime vuosina paljon, hän muistuttaa. Lisäksi Vaattovaara sanoo, että Ylläsjärven koululle suunniteltiin sitä laajennettaessa pientä salia ja ihmettelee miksi se ei kelvannut.

Helena Kaikkonen-Tiensuukin (kesk.) äänesti suunnittelurahaa vastaan.

– Olemme tehneet periaatepäätöksen kirkonkylän monitoimitalon rakentamisesta. Ylläsjärven koulun liikuntatilan tarve on tiedostettu, mutta sen rakentamiseen pitää varata niin taloudellisia kuin ajallisiakin resursseja.

Kaikkonen-Tiensuu huomauttaa, että Ylläsjärven liikuntatilan koostakaan ei ole vielä varmuutta ja että tilan rakentaminen vaatii perusteellisen hanke- ja tarvesuunnittelun sekä maaperäselvityksen, johon esitetään varattavaksi 30 000 euroa.

Kari Koivumaa (kesk.) ei myöskään halunnut kiirehtiä asian suhteen.

– Mielestäni turhalla kiireellä ei asiaa saa viedä eteenpäin vaan kunnon selvitys tarpeesta ja koosta ja rakennuspaikasta tehdään ensin. Toinen asia mikä vaikutti äänestykseeni oli se, että kirkonkylän kouluhanke on niin iso investointi että kaikki virkamiesten voimavarat on varattava sen hankkeen eteenpäin viemiseksi ja kunnan talouden kannalta muut isot investoinnit lykättävä myöhemmille vuosille. Kunnanhallitus teki päätöksen virkamiesten selonteon pohjalta. Järkevä ratkaisu.

Unto Friman (k21.) perustelee äänestyspäätöstään kunnan taloudellisella tilanteella sekä vaikealla paikalla, johon liikuntatila on tarkoitus rakentaa.

Myöskään Reijo Kontinen (vas.) ei halunnut lisätä suunnittelurahaa Ylläsjärven liikuntasalille tässä vaiheessa. Kontinenkin on huolissaan taloudesta ja työntekijöiden jaksamisesta.

– Kunnan tehtävä on ensin rakentaa kirkonkylän monitoimikeskus ja liikuntahalli, noin 17–20 miljoonaa euroa. Sen lupauksen olemme antaneet opettajille ja oppilaille, ja siitä pidän kiinni. Lisäksi soteuudistus valmisteluineen koskee myös teknistä toimea, jolloin resurssit eivät vain riitä kaikkeen puuhasteluun, ja sen takia Ylläsjärven hanketta tulee siirtää, ja toinen peruste on taloudelliset resurssit.

Hänkin pitää Ylläsjärvellä suunniteltua aikataulua liian kireänä.

– Maitokoppi kylälle voidaan rakentaa spontaanisti ilman hankesuunnittelua, mutta ei tämänkaltaiset isot hankkeet. Hankesuunnittelu sisältää rakennuksen koon, mitä tiloja se sisältää ja lisäksi infran, muun muassa parkkipaikat. Hankesuunnitelma tulee valtuuston hyväksyä, jonka jälkeen alkaa tarvittavat kilpailutukset suunnittelusta ja rakentamisesta. Aika-arvio ennen kuin hankesuunnitelma, rakennussuunnittelu ja edellä mainittu suunnittelija- ja rakennusurakoitsijavalinnat on tehty on minimissäänkin yli vuoden, jos kaikki aikatauluminimit pitävät, Kontinen laskeskelee.

Ylläsjärvellä kuitenkin uskotaan, että aikataulu ei ole liian tiukka. Kyläyhdistyskin on ollut aktiivinen salin suhteen.

– Olemme Ylläsjärvellä marraskuun aikana myös talkootyönä selvittäneet, paljonko liikuntahallin hanke- ja tarvesuunnittelu ja tarkempi rakennussuunnittelu sekä kustannuslaskelma kustantavat ja käyneet mittaamassa muun muassa Äkäslompolon liikuntahallin tiloja. Kyläyhdistys kävi keskusteluja, että se voisi jopa kustantaa nopealla aikataululla hallin hanke- ja tarvesuunnittelun, jos kunta päättäisi ottaa liikuntahallin rakentamisen jo ensi vuoden talousarvioon, kertoo ylläsjärveläinen kyläaktiivi ja kunnanhallituksen jäsen Johanna Koivumaa (kkt.).

Koivumaa ja toinen Kolarin Kylät ja tunturit -ryhmän kunnanhallituksen edustaja Kati Hursti ehdottivat kunnanhallitukselle suunnittelurahan lisäämistä ja äänestivät ainoina sen puolesta.

– Liikuntahallin toiminnoista on Ylläsjärvellä selkeä käsitys eikä sen hanke- ja tarvesuunnitteluun tarvitsisi käyttää taas yhtä vuotta, vaan hallin hanke- ja tarvesuunnittelun sekä maaperätutkimuksen – alueelta on tehty jo maaperäkairaukset – lisäksi hallille voidaan tehdä rakennussuunnitelma saman vuoden aikana. Liikuntahallin suunnittelu on varsin yksinkertainen ja olemme ehdottaneet, että suunnittelun pohjana voitaisiin käyttää myös esimerkiksi Äkäslompolon liikuntasalin piirustuksia pukuhuone- ja varastotilatarpeineen, Koivumaa perustelee.

Hurstin mielestä liikuntahallille on selkeä tarve pikaisesti.

– Tällä hetkellä Ylläsjärvellä koulua käyvät lapset ovat eriarvoisessa asemassa kunnan muihin koulua käyviin lapsiin nähden. Investointisuunnitelmissa liikuntahallia on viime vuosina vain lykätty eteenpäin. Alustavassa vuoden 2022 investointisuunnitelmassa ei ollut ensin lainkaan edes suunnittelurahaa liikuntahallille, hän sanoo.

Hän kuitenkin pitää hyvänä, että liikuntatilan suhteen lisättiin 30 000 euroa kunnan lähivuosien investointiohjelmaan.

– Mielestäni pelkkään hankesuunnitelmaan varautuminen tässä vaiheessa on liian vähän ja hanketta näin tarkoituksellisesti halutaan hidastaa, hän lisää.

Liikuntatilan rakentaminen oli viime vuoden talousarviossa merkitty vuodelle 2023, mutta tämän vuoden budjettia laskettaessa sitä oli siirretty vuodella eteenpäin. Marraskuussa kunnanhallituksen jäseniä kävi tutustumassa kouluun ja sen liikuntatiloihin. Kolarin Kylät ja tunturit sekä Kolari 21:n kunnanvaltuutettu Veli-Pekka Uusitalo ehdottivat, että sali rakennettaisiin jo ensi vuonna, sillä siihen voisi saada aluehallintovirastosta tukea. Tontti ja kaava liikuntahallille olisivat jo, kunnan omistamalla maalla.

Vaikka ylläsjärveläiset ovat olleet aktiivisia salin suhteen, Johanna Koivumaan mielestä heiltä ei voida vaatia vielä lisää itse tekemistä tässä asiassa.

– On myös esitetty kantoja, jossa Ylläsjärven liikuntahallin rakentamista vaaditaan tekemään talkoilla tai yksityisellä rahalla. Olemme Ylläsjärvellä talkoilleet viime vuosinakin valtavan määrän matkailua palvelevia reittejä ja rakenteita, valokuitua sekä rakentaneet ja ylläpidämme talkoilla kunnan suosituinta uimarantaa ja leikkipuistoa, jotka palvelevat kuntalaisten lisäksi myös suuria määriä matkailijoita. Olemme myös yrittäneet etsiä useamman vuoden ajan mahdollista yksityistä rahoittajaa liikuntahallille, mutta emme ole onnistuneet. Voimavaramme eivät yksinkertaisesti enää riitä liikuntahallin rakentamiseen, mutta olemme valmiita auttamaan kuntaa sen minkä pystymme hankkeen eteenpäin viemisessä.

Koivumaa myös ihmettelee, miksi nyt nostetaan esiin parin vuoden takainen mahdollisuus rakentaa koululle sadan neliön liikuntatila.

– Sen kokoisen liikuntatilan rakentamisessa ei nähty silloin mitään järkeä ja sen torppasivat yksimielisesti niin Ylläsjärven vanhemmat, koulun opettajat kuin harrastetoimijatkin. Tila olisi palvellut lähinnä vanhanaikaisena voimistelutilana, eikä se vastaa ollenkaan nykypäivän tarpeisiin. Sellaisen rakentaminen olisi kunnan rahojen tuhlausta.

Ylläsjärven koululla politiikka unohtuu palloilun tiimellyksessä. Lapset kertovat pitävänsä ulkoliikunnastakin, mutta sisäliikuntapaikka on heidän toivelistallaan korkealla, samoin isompi pallokenttä, edes hiekkakenttä.

Vaihtopenkillä vitos–kutoset ehtivät kommentoida liikuntatunteja parilla sanalla. Iitu Mannersuo , Ella Konki , Eljas Vuokila ja Leevi Järvirinne tuumaavat pitävänsä ulkona liikkumisesta, mutta sisälläkin olisi välillä mukava pitää liikuntatunteja.

– Tykkään kyllä kaikesta liikunnasta, sanoo Elias Vuokila

Taavi Metsäkallio puolestaan on huomannut, että pakkasella ei ole yhtä kiva juosta kuin lämpimällä.

– Juokseminen tuntuu ilkeältä, kun ei saa kunnolla henkeä, hän harmittelee.

Kolarin kunnanvaltuusto päättää ensi vuoden budjetista ensi viikon tiistaina 7. joulukuuta.

Toimittajan kommentti: Meneekö kyläpolitiikaksi?

Ylläsjärven liikuntatilasuunnitelmia seuratessa maistuu kyläpolitiikka, eikä se maistu hyvältä.

Uuden liikuntatilan tarve on ilmeinen: koulullinen lapsia joutuu suorittamaan opetussuunnitelman mukaiset liikuntatuntinsa ulkona, koska koululla ei ole tarjota liikuntatunneille paikkaa sisällä. Ulkona liikutaan, oli siellä sitten pakkasta, räntäsadetta, loskaa tai vesisadetta. Koululaiset matkaavat pari kertaa vuodessa tunturin toiselle puolelle liikuntasaliin sisäliikuntatunneille. Ajat on valittu etukäteen, niissä ei ole reagoinnin varaa. Jos salipäivälle sattui hyvä sää, sinne mennään silti.

Paikan päällä tilanne muistutti vähän omia alakouluvuosia laman keskellä.

Kolarin väestönkasvusta lähes kahdestaan vastaavat Ylläsjärvi ja Äkäslompolo saivat muutama vuosi takaperin uudet, hienot koulut. Niistä vain taidettiin tehdä saman tien liian pienet, ja koulujen seinät pullistelevat koululaisista tälläkin hetkellä. Äkäslompolossa oppilaita on jo sata, Ylläsjärvelläkin lähes 70.

Kirkonkylän uusi koulukeskus on syystäkin kunnan to do -listalla kärjessä, vaikka kuokkaa ei sen eteen taidetakaan vielä ensi kesänäkään iskeä maahan, mutta tunturin kouluolosuhteiden pitäisi olla tärkeysjärjestyksessä heti seuraavina. Kaikille se ei kuitenkaan sovi.

Jututtamamme kunnanhallituksen jäsenet olivat Ylläsjärven liikuntatilan suhteen huolissaan rahasta, kuten poliitikot usein sanovat olevansa, mutta myös kunnan työntekijöiden jaksamisesta. Suunnittelu vie työtunteja, ja kunnan henkilöstö on erinäisistä syistä vaihtunut tiuhaan. Aina ei ole löytynyt edes sopivaa tekijää. Taloussuunnittelijakin saatiin taloon vasta viikkoa ennen kuin ensi vuoden talousarvio pitäisi päättää.

Raha ja työntekijöiden jaksaminen ovat varmasti oikeita ja olemassa olevia syitä siirtää liikuntatilan rakentamista, mutta jossain taustalla tuntuu myös vanha vastakkainasettelu tunturialueen ja muun Kolarin välillä. Sama arvio oli muutamalla Kolarin kuntapolitiikassa mukana olevalla – osa saattaa vastustaa Ylläsjärven liikuntatilaa vain, koska ei haluta panostaa jälleen lisää tunturikyliin.

Koko kunnan kehittäminen on hyvä asia, eikä esimerkiksi kunnan eteläpäätä saa unohtaa. Talouskurikin on hyvä asia. Onko silti oikea päätös lykätä kiireelliseltä tuntuvaa liikuntatilan suunnitelmaa jälleen yhdellä vuodella? Sen päättää lopullisesti kunnanvaltuusto.

Lue myös: Kolarin lukion sisäilmaoireilu jatkuu