Ajankohtaista

Äitiys toteutuu aina hetkessä ja ajassa

“Kun tulee äidiksi, kaikki tunteet syvenevät. Pelko tulee ihan uudella tavalla tutuksi, myös riittämättömyyden tunne, mutta rakkauskin syvenee. Arjen ilot ovat pieniä asioita. Pienet asiat ja tarinat ovat ne, joita aina aarteena muistelee”, Eija Takalokastari sanoo. Takalokastari on kolmen lapsen äiti ja viiden lapsen mummi ja jäi eläkkeelle kätilö-terveydenhoitajan virastaan viime joulukuussa. Kuva: Mari Palomaa

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

– Äitiys on joustava käsite. Se muuttuu lapsen ja lapsen iän mukaan, päivänkin mukaan.

Näin sanoo pitkän uran kätilönä ja terveydenhoitajana neuvolassa tehnyt kittiläläinen Eija Takalokastari, kolmen lapsi äiti ja viiden lapsen mummi.

– Työ on antanut näköalaa, mutta oma oma äitiys toteutuu aina hetkessä ja ajassa. Ei siinä niitä oppeja muista, hän kommentoi kysymystä, onko ura jotenkin auttanut omassa äitiydessä.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

Yhteiskunta asettaa vanhemmuudelle haasteita, eri aikoina erilaisia, mutta Takalokastari kehottaa vanhempia armollisuuteen itseään kohtaan. Supersankarimyytit joutavat hänestä romukoppaan.

– Vanhemmuus on elämää ja ihmissuhteita, ja niihin kuuluvat kaikki tunteet, hän sanoo.

Vanhemman on myös tärkeää huolehtia omasta jaksamisestaan, jotta hän pystyy huolehtimaan lapsistaan.

– Lentokoneen turvaohjeissakin sanotaan, että happinaamari pitää laittaa aina ensin omille kasvoille. Sama pätee vanhemmuuteen. Pelot ja riittämättömyyden tunteet voimistuvat, jos on väsynyt.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

Siitä, kun Takalokastarin omat lapset olivat pieniä, on jo aikaa. Perhe muutti Kittilään vuonna 1982 Oulusta. Vuotta aiemmin Takalokastari oli valmistunut sairaanhoitajaksi – vain kaksi päivää ennen toisen lapsen syntymää.

– En ollut käynyt Lapissa ikinä. Piti alkaa opiskella, millä tavalla täällä asutaan ja eletään, kestiläläislähtöinen Takalokastari sanoo.

Aluksi hän työskenteli puolisonsa yrityksessä mutta aloitti pian oman alansa työt. Hän työskenteli muun muassa terveyskeskuksessa vuode- ja synnytysosastoilla ja kylpylä-hotellissa veteraanien ja sotainvalidien parissa.

Terveydenhoitajaksi hän erikoistui Rovaniemellä vuonna 1993, ja hänen äitinsä tuli opintojen ajaksi perheen avuksi Kittilään.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

Äidiltään Takalokastari toivoo oppineensa kasvattajana etenkin rauhallisuutta.

– Meitä on ollut yksitoista lasta, ja minä olen nuorin. Minä olen saanut laatuäitiä, hän toteaa.

Tukea perhe sai myös muilta Takalokastarin ja tämän miehen sukulaisilta, ja lasten elämässä tärkeä aikuinen on ollut, ja on yhä edelleen, myös nuorimman lapsen kummitäti.

Takalokastari aloitti Kittilän terveyskeskuksessa terveydenhoitajana vuonna 1993. Neljä vuotta myöhemmin hän valmistui kätilöksi ja sai viran neuvolasta.

Kätilö-terveydenhoitajan uraa kesti 30 vuotta, sillä Takalokastari jäi eläkkeelle viime joulukuussa. Aivan tyystin hän ei ole työnteosta luopunut vaan käy yhä silloin tällöin tuuraamassa neuvolassa ja vastaanotossa.

Neuvolatyön lisäksi Takalokastari työskenteli keikkaluontoisesti paikallisessa ambulanssiyrityksessä niin pitkään kuin se toimi.

Lentokoneen turvaohjeissakin sanotaan, että happinaamari pitää laittaa aina ensin omille kasvoille. Sama pätee vanhemmuuteen. Pelot ja riittämättömyyden tunteet voimistuvat, jos on väsynyt. Eija Takalokastari

Vanhemmuuden haasteet ovat olleet eri aikoina erilaisia. Tämän päivän haasteet liittyvät esimerkiksi digitaalisuuteen. Tietoa on tarjolla paljon, mutta se voi toisaalta myös asettaa paineita. Äitiys tai isyys ei kuitenkaan ole suorittamista, Takalokastari muistuttaa.

– Vanhemmuus on sitä, että vastataan lapsen tarpeisiin oikealla tavalla ja oikealla hetkellä. Ei kukaan voi sanoa, millainen on oikeanlainen vanhempi, vaan sen määrää lapsi. Samassa perheessäkin äitiys ja isyys voi olla erilaista eri lasten kohdalla, koska lasten tarpeetkin ovat erilaisia, hän sanoo.

Takalokastarin lapsista yksi asuu perheineen Kittilässä, ja kahta paikkakunnalla asuvaa lastenlastaan hän näkee suhteellisen usein. Etelässä asuvien kanssa kuulumiset vaihdetaan Whatsapp-puheluin ja pitemmillä vierailuilla. Juhlapäivinä on ollut tapana syödä yhdessä Kittilässä olevien perheenjäsenten kesken, niin myös äitienpäivinä.

Isovanhemmuus on Takalokastarin mukaan erilaista kuin vanhemmuus.

– Se on helpompaa. Siinä saa rusinat pullasta. Tietenkin täytyy olla niin, ettei puutu liikaa, hän sanoo.

Äitienpäivää vietetään ensi sunnuntaina 14. toukokuuta.

“Vanhemmuus on elämää ja ihmissuhteita, ja niihin kuuluvat kaikki tunteet”, Eija Takalokastari sanoo. Kuva: Mari Palomaa
Kommentoi  (0) Ilmoita asiavirheestä