Paikallisuutiset
Metsähallitus kartoittaa vanhat ja luonnontilaiset metsänsä, hyödyntää työssä myös vapaaehtoisten kartoitustyötä
Kartoitustyön jälkeen eduskunta tekee päätöksen suojeltavista alueista hallituksen esityksestä.
Metsähallitus ryhtyy kartoittamaan valtion mailla sijaitsevia vanhoja luonnontilaisia metsiä. Se sitoutuu julkaisemansa tiedotteen mukaan läpinäkyvään prosessiin, jonka lopputulema on valtion vanhojen ja luonnontilaisten metsien suojeleminen.
Kartoitus tehdään Metsähallituksen omien asiantuntijoiden voimin. Kartoituksen arvioidaan kestävän kaksi vuotta.
– On tärkeää, että mahdolliset kohteet käydään perusteellisesti läpi ja inventoidaan maastossa. Metsähallituksen Luontopalveluissa on paljon ekologista osaamista, jota voidaan tässä työssä hyödyntää, Metsähallituksen luontopalvelujohtaja Henrik Jansson sanoo.
Ennen kartoitustyöhön ryhtymistä Metsähallitus odottaa, että Suomen ympäristökeskus ja Luonnonvarakeskus saavat valmisteltua kansallisesti noudatettavat kriteerit ja ohjeistukset suojeltavien kohteiden inventointia varten.
Kun Metsähallituksen kartoitustyö on valmis, työn tulokset julkaistaan ja ne arvioi ulkopuolinen taho.
Sen jälkeen eduskunta tekee päätöksen suojeltavista alueista.
Luontokadon torjuminen on Metsähallituksen toiminnan ja strategian ytimessä. Metsähallituksen pääjohtaja Juha S. Niemelä
Kohteiden tunnistamisessa hyödynnetään Metsähallituksen omien tietolähteiden lisäksi eri sidosryhmien ja vapaaehtoisten luontokartoittajien tekemää työtä. Kartoituksen yhteydessä käydään läpi myös Luonnonmetsä-työryhmän vastikään julkaiseman raportin kohteet. Raportin kohteista huomattava osa on Metsähallituksen mukaan jo nyt toiminnan ulkopuolella tai rajoitetussa käytössä.
– Saamme eri sidosryhmiltä tärkeää tietoa arvokkaista luontokohteista valtion monikäyttömetsissä. Jatkamme myös mielellämme keskustelua Luonnonmetsä-työryhmän kanssa, Metsähallitus Metsätalous Oy:n toimitusjohtaja Jussi Kumpula sanoo.
Suomi on EU:n biodiversiteettistrategiassa sitoutunut suojelemaan vanhat ja luonnonmetsät. Metsähallituksen pääjohtaja Juha S. Niemelän mukaan valtion mailla tämä tehdään läpinäkyvästi ja parhaan käytettävissä olevan tiedon pohjalta.
– Luontokadon torjuminen on Metsähallituksen toiminnan ja strategian ytimessä, hän sanoo.
Vapaaehtoisista koostuva Luonnonmetsä-työryhmä julkaisi huhtikuussa uuden raportin suojelemattomista ja luonnoltaan arvokkaista metsistä valtion mailla. 20:lla niistä on ryhmän mukaan tuoreita Metsähallituksen hakkuusuunnitelmia. Ryhmä vaatii, että ne asetetaan välittömään hakkuukieltoon.
Nyt julkaistut esimerkkikohteet ovat lisäys vuonna 2020 julkaistuun 55 suojelemattoman luonnonmetsän listaan.
Luonnonmetsä-ryhmän työtä rahoittaa Koneen säätiö.
Luonnonmetsä-ryhmän esitykset suojelukohteiksi Kittilässä
Uuden listan kohteista kaksi sijaitsee Kittilässä. Ne ovat Katajavaara ja Pahasvuoma. Katajavaaran luonnonmetsät sijaitsevat Levin matkailukeskuksen ulkoilureitistöjen varrella Pyhätunturin länsipuolella, Katajavaaran ja Homevaaran suojelukohteiden lomassa. Lakialueet ovat suojeltuja, mutta nyt tarkastelussa ovat niiden ulkopuoliset alueet.
Pahasvuoma sijaitsee Seurujoen pohjoispuolen vaikeapääsyisillä suomailla.
Ennestään listalla olivat Kittilästä Kuortisvuoma lähellä Rastin kylää ja Pailakainen Pokan kairassa.
Työryhmän varsinaisen tarkastelun ulkopuolelle jätettiin Metsähallituksen alue-ekologisen verkoston luontokohteiden ja ekologisten yhteyksien lisäksi Pohjois-Lapin saamelaisalueen kunnat Inari, Utsjoki ja Enontekiö sekä Sodankylän ja Kittilän pohjoisosia. Työryhmän mukaan päätös johtui siitä, että Pohjois-Lapissa metsien suojeluun liittyvät omat erityispiirteensä, kuten metsätalouden hyvin heikko kannattavuus, luontaiselinkeinojen erityinen asema sekä saamelaiskulttuurin tarpeet.
Mistä kahvipöydissä juuri nyt puhutaan?
Paikallisuutiset
