Ihmiset

Äkäslompolon ja Ylläsjärven päiväkotien lapsimäärissä on suuri vaihtelu.

Päiväkoti käy sesongin rytmissä

Ylläsjärven päiväkodin pienten puolella oli toukokuun alkupuolella hoidossa vain neljä lasta. Tunturin kausityöntekijät olivat lähteneet koteihinsa ja päiväkoti oli hädin tuskin puolillaan.

Koko päiväkodissa oli kymmenkunta lasta hoidossa, kun talvella ryhmät olivat täynnä ja lapsia noin 30.

Kausivaihtelu näkyy myös Äkäslompolon päiväkodissa, mutta siellä se ei ole niin suuri, koska Äkäslompolossa on enemmän paikallisia lapsia.

Molempien päiväkotien johtajana toukokuun alussa aloittanut Tiina Hattunen kertoo, että kausivaihtelu heijastuu myös henkilökuntaan. Työntekijöitä palkataan usein vain määräaikaisiin työsuhteisiin tai osa heistä siirtyy kesäksi muihin päiväkoteihin töihin.

Hattunen olisi valmis keskustelemaan myös siitä, että päiväkotien lähihoitajakoulutuksen saaneet hoitajat työskentelisivät kesällä esimerkiksi vanhustenhoidon lomittajina, jos se auttaisi sitä, että työsuhteet voisivat olla vakinaisempia.

Tunturin päiväkotien työntekijätilanteen Hattunen kokee haastavaksi muun muassa työn kausiluonteisuuden mutta myös valtakunnallisen lastentarhanopettajapulan takia.

­– On aina ihana asia, jos joku lastentarhanopettaja hakee töihin.

Jos päiväkodeissa voitaisiin tarjota vakituista työtä, se houkuttelisi enemmän, mutta tunturissa työpaikkoja on paha vakinaistaa.

Nyt tunturin päiväkodeissa on yksi lastentarhanopettajan paikka auki, ja toinen tulee todennäköisesti auki syksyllä. Hattunen miettii, millä porkkanalla työntekijöitä olisi helpompi saada.

Tiina Hattunen on hoitanut lapsia 16-vuotiaasta lähtien. Hän opiskeli oppisopimuksella lähihoitajaksi ja sitten kouluttautui sosionomi/lastentarhanopettajaksi. Lisäkoulutusta hän on hankkinut niin, että hän voi toimia päiväkodinjohtajana.

Hattunen on kotoisin Orimattilasta ja asunut myös Lahden lähellä Nastolassa, josta on kertynyt kokemusta myös päiväkodinjohtajan tehtävistä.

Hänen perheellään on ollut mökki Lapissa jo vuodesta 1986 lähtien.

­– Täältä mökiltä kun lähti, jäi tunne sydämen pohjaan. Täällä on niin seesteistä, ihanaa ja rauhallista, hän kertoo.

Niinpä hän ja hänen puolisonsa ryhtyivät etsiskelemään Lapista töitä voidakseen muuttaa tänne pysyvästi. Ensin vakinaisen paikan sai puoliso, nyt kolmen vuoden Lapissa asumisen jälkeen myös Tiina.

Pariskunta asuu Kittilässä, ja Tiina Hattusella on jo kokemusta määräaikaisista työsuhteista Lapin päiväkodeista, myös Kolarista, jossa hän on työskennellyt jo muutaman kuukauden ennen vakinaistamista tunturin päiväkodeissa.

Hattunen järjestää työnsä niin, että hän olisi sekä Äkäslompolossa että Ylläsjärvellä vuoron perään läsnä työntekijöiden tukena.

Päiväkoti on ensimmäinen paikka, jossa lapset ovat enemmän kontaktissa muidenkin kuin oman perheen jäsenten kanssa. Näin ollen päiväkotien henkilökunta on tärkeässä roolissa lasten tulevaisuuden ja koulutien sujumisen kannalta.

Päiväkodin henkilökunnan tehtävä on tukea vanhempia. Heillä on myös vaitiolovelvollisuus, ja siksi Hattunen toivookin, että vanhemmat rohkeasti hakeutuisivat henkilökunnan juttusille, jos joku asia esimerkiksi lapsen asioissa mietityttää.

Lisäopastusta voi pyytää Kolarissa toimivalta erityislastentarhanopettajalta, varhaiskasvatuksen johdolta sekäesimerkiksi neuvolasta. Työ on moniammatillista yhteistyötä, mikä on Hattusen mukaan iso rikkaus tätä työtä tehdessä.

Tiina Hattunen kertoo olevansa erittäin iloinen, että on päässyt Äkäslompolon ja Ylläsjärven päiväkotien johtajan tehtävään.

Hän elää nyt unelmaansa päiväkodinjohtajana Lapissa.

”On aina ihana asia, jos joku lasten- tarhanopettaja hakee töihin.”