Paikallisuutiset

Kaikukortilla useampi pääsisi osalliseksi kulttuurista – järjestöille pidetään työpaja asian tiimoilta

Kaikukortin käyttäjä saisi käyttöönsä maksutta järjestöjen toimintoja tai tapahtumia, ja se kannustaisi aktiivisempaan elämään.

Kaikukortti halutaan saada käyttöön Enontekiöllä.

Kaikukortti on valtakunnallinen toimintamalli, joka parantaa yli 16-vuotiaiden, taloudellisesti tiukassa tilanteessa olevien henkilöiden mahdollisuuksia osallistua kulttuurielämään, harrastaa taidetta tai liikuntaa. Kortilla voi hankkia maksuttomia pääsylippuja ja kurssipaikkoja niihin kulttuuri- ja liikuntapalveluihin, jotka kuuluvat valtakunnalliseen Kaikukortti-verkostoon.

Enontekiön kunta peräänkuuluttaa nyt mukaan järjestöjä, joiden toimintoihin tai tapahtumiin Kaikukortin käyttäjä pääsi osalliseksi maksutta.

– Tarkoitus on kannustaa kortin käyttäjää aktiiviseen elämään ja mukaan toimintoihin, jotka muuten saattaisivat jäädä hänelle tavoittamattomiksi, kunnasta tiedotetaan.

Järjestöille pidetään asian tiimoilta työpaja Teamssissa torstaina 18. syyskuuta kello 16–18.30. Lisätietoja ja linkin tilaisuuteen saa hyvinvointiohjaaja Virpi Töyrylältä, virpi.toyryla@enontekio.fi.

Mukaan toivotaan järjestöjä, joiden toimintaan on mahdollisuus osallistua, mutta myös mahdollisia kortin jakajatahoja yhteiseen työpajaan suunnittelemaan kortin sisältöä Enontekiölle. Työpajan vetää Kaikukeskuksesta Aura Linnapuomi. Enontekiön kunnasta mukana ovat vapaa-aika- ja nuorisopalvelut.

Kaikukortissa mukana olevat kulttuuri- ja liikuntakohteet osallistuvat toimintaan yhteiskuntavastuun kantamisen ja hyväntekeväisyyden pohjalta.

Kaikukortissa mukana olevat kulttuuri- ja liikuntakohteet osallistuvat toimintaan yhteiskuntavastuun kantamisen ja hyväntekeväisyyden pohjalta, eikä heille korvata jaettuja ilmaislippuja.

Kaikukortti-kohteita ovat julkiset ja yksityiset kulttuuri- ja liikuntatoimijat kuten museot, teatterit, kulttuuritalot, kuntosalit, uimahallit, kulttuuri- ja urheilutapahtumat sekä kansalaisopistot.

Vuonna 2024 Kaikukortti oli käytössä sadassa kunnassa, ja sitä käytettiin koko Suomessa yhteensä yli 70 000 kertaa. Kaikukortti-toimintamallia hallinnoi Kaikukeskus. Lapin hyvinvointialue on mukana Kaikukortti-toiminnassa.

Yhtenä perusteena kortin saamiselle voi olla henkilön niin tiukka taloudellinen tilanne, että se estää kulttuuri- ja liikuntapalvelujen käytön.

Kaikukortin voivat saada ainoastaan henkilöt, jotka ovat Kaikukorttia jakavien sote- ja hyte-toimijoiden asiakkaita. Asiakkailleen Kaikukortteja jakavat tyypillisesti julkisen ja kolmannen sektorin hyte-toimijat, kuten etsivä nuorisotyö, sosiaalityö, päihde- ja mielenterveyspalvelut, perhetyö ja seurakunnan diakoniatyö.

Yhtenä perusteena kortin saamiselle voi olla henkilön niin tiukka taloudellinen tilanne, että se estää kulttuuri- ja liikuntapalvelujen käytön.

Kaikukortin haltija voi käyttää koko maan Kaiku-kohteita ilmaiseksi. Kaikukortti on henkilökohtainen, asiakkaalle maksuton, ja se on voimassa 12 kuukautta tai kokeilujakson ajan.