Paikallisuutiset

Kaksikymmentä vuotta maailmancupia ‒ Levi selätti haasteet ja vakiinnutti paikkansa kisajärjestäjänä

Rinneyhtiön toimitusjohtaja Jouni Palosaari kertoo, miten Levistä kasvoi alppipaikkakunta ilman Alppeja.

”Aina on pitänyt katsoa kauas nähdäkseen lähelle, ja sitä meillä on tehty. Meillä on toimittu eri lailla, ja olemme erottuneet massasta”, rinneyhtiön toimitusjohtaja ja maailmancup-kisojen järjestelytoimikunnan puheenjohtaja Jouni Palosaari sanoo juhlavuoden kisojen kynnyksellä. Maailmancupin kisat ovat tarjonneet Leville näkyvyyttä, jota ei voi rahallakaan ostaa. ”Parhaina vuosina katsojaluvut ovat olleet lähellä 200 miljoonaa.” Kuva: Mari Palomaa

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

Levillä lasketaan viikonloppuna 16.–17. marraskuuta juhlavissa tunnelmissa naisten ja miesten pujottelun maailmancupin kauden avauskilpailut. Ensimmäisistä Levin maailmancupin kisoista tulee tänä vuonna 20 vuotta.

Juhlavat olivat tunnelmat Levi Black -rinteen juurella myös helmikuussa 2004.

– Oli ihan uskomatonta, että ensimmäisen maailmancupin arvonnassa Tanja Poutiainen sai numeron yksi ja meidän ensimmäisenä kisapäivänä voitti ensimmäisen maailmancupin voittonsa. Lehdistötilaisuudessa sanoin, että tämä oli meille tuplajättipotti ja nyt jätettiin käyntikortti maailmalle, rinneyhtiö Levi Ski Resortin toimitusjohtaja Jouni Palosaari muistelee.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

Töitä oli tehty kuitenkin jo pitkään ennen sitä.

Saadaksemme maailmancup meillä oli kolme suurta asiaa selätettävänä. FIS sanoi, että te olette kaukana, siellä on pimeä ja siellä on kylmä. Jouni Palosaari

Ajatus maailmancupin kisoista iti Palosaaren mukaan Levillä jo siinä vaiheessa, kun tunturiin tehtiin rinnesuunnitelmaa 1990-luvun puolivälin jälkeen osana vähän aiemmin alkanutta Levin alueen ensimmäistä kehittämisprojektia. Länsirinteiltä löytyi paikka, joka täyttäisi pujottelun maailmancupin vaatimukset.

Seuraava tavoite oli rakentaa alueelle gondolihissi – Suomen ensimmäinen ‒ ja sen avajaisia juhlittiin uudenvuodenyönä vuosituhannen vaihteessa. Hissin vihki käyttöön arkkipiispa Johannes eli Kittilän yhteislyseon entinen rehtori Wilho Rinne, joka Kittilässä asuessaan oli toiminut matkailulautakunnan puheenjohtajana ja ollut raivaamassa ensimmäistä laskettelurinnettä Levin Eturinteeseen vuonna 1964.

Juhlavuoden kunniaksi Jouni Palosaari kokoaa näyttelyä, johon tulee esille muun muassa valokuvia, kisajulisteita ja kisatapahtuman pipoja eri vuosilta. Kuva: Mari Palomaa

Jotta kisarinteessä pystyttäisiin järjestämään maailmancupin kilpailuja, siihen tarvittiin tarpeeksi laadukkaat valot tv-tuotantoja varten. FIS:n eli eli hiihtoliittojen kansainvälisen kattojärjestön sääntökirjassa valotehoksi oli Palosaaren mukaan määritelty 80 luksia.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

– Soitin maikkarille, ja sieltä sanottiin että tarvitaan 800 luksia, mutta me teimme 900:n valot. Halusimme taata parhaat mahdolliset olosuhteet, jotta kisat voidaan laskea siihen aikaan vuorokaudesta, kun Euroopassa on prime time -aika, Palosaari sanoo.

Valot ovat palvelleet tähän saakka. Viime kesänä ne vaihdettiin uusiin, moderneihin led-valoihin.

Kyseltiin, että oliko se oikeasti niin alkeellinen paikka, että siellä kuljettiin hevosilla ja koirien kanssa ja osa peseytyi maalialueella. Jouni Palosaari

Jotta maailmancupin kisaisännyys oli mahdollista saada, Levillä piti järjestää useita vuosia Eurooppa-cupin kilpailuja. Ensimmäiset niistä pidettiin vuonna 2000 ‒ ja leviläiseen tapaan sekin tehtiin isosti. Gaalajuhlassa oli vieraana muun muassa italialainen alppihiihtäjä, kolminkertainen maailmanmestari Alberto Tomba, ja juhlan avasi silloinen kulttuuriministeri Suvi Lindén.

– Sitä kautta lähdimme luomaan luottamusta niin urheilijoihin, mediaan kuin FISiin, Palosaari sanoo.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

Ensimmäisiä Eurooppa-cupin kisoja ei televisioitu, mutta niistä tehtiin oma taltiointi, joka lopulta lähetettiin Eurosport-kanavalla eräiden Euroopassa peruttujen kisojen tilalta.

Ennen kuin Leville saatiin maailmancupin kisat, näyttöjä piti antaa Eurooppa-cupin kisojen järjestämisessä. Ensimmäiset Eurooppa-cupin kisat Levillä laskettiin vuonna 2000, ja kutsuvieraana oli muun muassa italialainen alppihiihtäjä, kolminkertainen maailmanmestari Alberto Tomba. Kuva: Mari Palomaa

– Se aiheutti valtaisan katsojapiikin.

Palosaari uskoo, että huomiota herätti etenkin Levin tapa tuoda kilpailuissa esiin lappilaisuutta. Paikalla oli muun muassa joulupukki, poroja, islanninhevosia ja huskyja, ja Palosaari itsekin kylpi maailmalle lähteneessä taltioinnissa paljussa.

– Meistä alettiin puhua. Kyseltiin, että oliko se oikeasti niin alkeellinen paikka, että siellä kuljettiin hevosilla ja koirien kanssa ja osa peseytyi maalialueella, Palosaari muistelee.

Urheilijat kuitenkin vakuuttivat puitteiden olleen erinomaiset, ja sana tästä kiiri eteenpäin.

Lähdin seitsemältä töihin ja vilkaisin Audin mittaria. Pakkasta oli 37 astetta, ja ajattelin, että tähänkö tämä meidän huuma sitten kaatui. Jouni Palosaari

Haasteita yhä kuitenkin oli.

– Saadaksemme maailmancup meillä oli kolme suurta asiaa selätettävänä. FIS sanoi, että te olette kaukana, siellä on pimeä ja siellä on kylmä, Palosaari kertoo.

Pimeys oli jo voitettu laatuvalaistuksella, ja etäisyysasiaankin löytyi insinöörimäisellä otteella ratkaisu. Ilmeni, että esimerkiksi lyhyt matka lentokentältä tunturiin oli Leville suuri etu.

– Lähestyimme asiaa niin, ettemme enää katsoneet lentomaileja tai -kilometrejä vaan aloimme miettiä, paljonko pääkentiltä on lentoaika ja transfer kentältä tänne. Kun nämä kaikki hakattiin exeliin, todettiin, että Levi onkin ajassa kaikkein lähimpänä oleva maailmancupin paikka. Meillä täällä ollaan samantien kisapaikalla, Palosaari sanoo.

Jäljelle jäi vielä kylmyys, mutta sekin on Palosaaren mukaan kääntynyt Levin eduksi.

Kisatunnelmaa katsomossa Levin ensimmäisissä maailmancupin kisoissa helmikuussa 2004. Kuva: Mari Palomaa

Ensimmäisissä maailmancupin kisoissa helmikuussa 2004 pakkanen aiheutti vielä ylimääräistä jännitystä. Ensimmmäisenä kisapäivänä kaikki oli mennyt paremmin kuin oli osattu odottaa, mutta toinen kisapäivä valkeni kylmänä.

– Lähdin seitsemältä töihin ja vilkaisin Audin mittaria. Pakkasta oli 37 astetta, ja ajattelin, että tähänkö tämä meidän huuma sitten kaatui, Palosaari muistelee.

Toimistollaan hän selasi FIS:n sääntökirjaa muttei helpotuksekseen löytänyt siitä mainintaa pakkasrajasta.

Kun Palosaari pari tuntia myöhemmin lähti kohti kisapaikkaa, hän näki, miten joku kisajoukkueista kuvautti itseään Hotelli Levitunturin lämpömittari taustallaan peukalot pystyssä.

– Kun kisa kello 11 alkoi, maalissa oli enää 20 pakkasta ja huipulla oli jo lähes nollassa. Taivaalla oli valtaisa iso kuutamo. Tuli täydellinen päivä, hän sanoo.

– Jälleen seuraavalla viikolla Euroopassa peruttiin kisoja, ja meidän oikeasta talvesta tuli vahvuus.

30 vuotta sitten me juoksimme Euroopassa katsomassa mallia, nyt he juoksevat tänne. Jouni Palosaari
Tanja Poutiainen juhli ensimmäistä maailmancup-voittoaan Levin ensimmäisissä kisoissa helmikuussa 2004. Kuva: Mari Palomaa
Tanja Poutiainen kuvattuna Levin kilpailuissa vuonna 2004. Kuva: Mari Palomaa

Tämän jälkeen Levi alkoi tavoitella kisakauden avauspaikkakunnan asemaa, ja vuonna 2006 laskettiin helmikuun lisäksi myös marraskuussa, mikä vakiintui kisakalenteriin. Talviolosuhteet eivät kuitenkaan enää olleetkaan niin varmat, ja kisat jouduttiin lumen puutteen vuoksi perumaan vuonna 2007 ja myös vuosina 2011 ja 2015, vaikka ensimmäisen peruuntumisen jälkeen lumetusta oli kovasti tehostettu.

– Lumetuksen suhteen teimme kaiken, mutta 2015 näytti meille, ettemme pysty varmistamaan kisaa. Päätimme, että käynnistämme lumen varastoinnin, ja siitä asti olemme pystyneet takaamaan, että maailmancup pidetään täällä, Palosaari sanoo.

Vuodesta 2006 lähtien myös miesten pujottelukauden avaus on järjestetty Levillä. Koronan aikana laskivat vain naiset, koska FIS ei halunnut viedä sekä naisia että miehiä samaan paikkaan, jotta molemmat kiertueet eivät mahdollisten altistusten takia peruunnu. Tänä vuonna myös miesten kisa palaa Leville. Palosaaren mukaan siihen on vahvasti vaikuttanut urheilijoiden oma toive, sillä myös miehet ovat viime vuosina käyneet ahkerasti harjoittelemassa alkukaudesta Levillä.

Miesten ja naisten lennättäminen samaan paikkaan on Palosaaren mukaan myös vastuullista, koska samoilla hiilidioksidipäästöillä voidaan toteuttaa kahdet kisat.

Lappilaisuus on aina ollut vahvasti esillä Levin kisatapahtumissa. Ensimmäisinä vuosina kilpailuissa jaettiin lapinlakkeja. Voittajille on vuodesta 2013 lähtien annettu poro. Kuva: Mari Palomaa

Tänä syksynä Levin Eturinteiden uudenlaisessa, kaksi vuotta sitten avatussa säilölumirinteessä – tai jäätiköllä, kuten rinnettä Levillä kutsutaan ‒ on harjoitellut Palosaaren mukaan kaikkiaan 150 joukkuetta 37:stä eri maasta.

– Se on lyönyt itsensä läpi, ja suosio on yllättänyt minutkin. Me olemme tällä hetkellä maailman ykköspaikka alppihiihdon treenaamisessa, Palosaari sanoo.

Yksistään jäätikkö on tuonut tänä vuonna 17 000 uutta yöpymistä. Jouni Palosaari

Lumetukseen ja lumen säilöntään tullaan tutustumaan ympäri maailmaa.

– 30 vuotta sitten me juoksimme Euroopassa katsomassa mallia, nyt he juoksevat tänne. Paikka ilman alppeja pystyy tämmöiseen suoritukseen. Se on iso asia.

Jäätikköinvestointi on osaltaan jatkanut talven sesonkia, ja nyt Leviä markkinoidaan seitsemän kuukauden lumitakuulla.

– 1990-luvulla Levin kausi alkoi itsenäisyyspäivänä. Maailmancupin myötä marraskuu saatiin liiketaloudellisesti kannattavaksi kuukaudeksi, ja nyt lumen säilömisen kautta myös lokakuu on saatu merkittäväksi kuukaudeksi, Palosaari sanoo.

– Yksistään jäätikkö on tuonut tänä vuonna 17 000 uutta yöpymistä.

Tämäkään ei kuitenkaan vielä riitä. Levin pohjoisrinteille avataan itsenäisyyspäivänä uusi Levi Six -tuolihissi, jonka myötä urheilijoille pyritään takaamaan harjoitusolosuhteet myös keväisin toukokuun puoliväliin saakka.

Muitakin suunnitelmia on, pitkälle tulevaisuuteen, muun muassa uusia hissihankkeita ja lumetuksen tehostamista.

– On taottava, kun rauta on kuuma.

Glaxier Express -tuolihissillä kävi viime viikolla kuhina. Jouni Palosaari kertoo, että Eturinteen niin sanotulla jäätiköllä on harjoitellut tänä syksynä 150 joukkuetta 37:stä eri maasta. Kuva: Mari Palomaa

Juhlavuoden kisaviikonloppu käynnistyy avajaisilla perjantaina

Levillä lasketaan viikonvaihteessa 16.‒17. marraskuuta naisten ja miesten alppihiihdon pujottelun kauden avauskilpailut. Naiset kisaavat maailmancupin osakilpailussa lauantaina ja miehet sunnuntaina. Kisojen ensimmäinen kierros alkaa kello 11 ja toinen kello 14. Kisa-alue gondolilla aukeaa kello 10.

20-vuotista taivaltaan maailmancupin järjestäjänä juhliva Levi World Cup käynnistyy jo perjantaina avajaisilla ja lähtönumeroiden arvonnalla Levin Eturinteillä kello 18.30. Tapahtuman juontaa Mervi Kallio. Avajaisissa arvotaan myös naisten kisan lähtönumerot.

Miesten kisan lähtönumerot arvotaan Zero Pointilla lauantaina kello 18.45 alkaen.

Suomalaisista naisten kisaan osallistuvat Rosa Pohjolainen, Silja Koskinen, Nella Korpio, Aada Kanto ja Erika Pykäläinen. Suomella on emäntämaana kisassa kuusi paikkaa. Mahdollinen kuudes laskija päätetään sisäisen karsintakisan jälkeen.

Miesten kisaan suomalaisista osallistuvat Eduard Hallberg, Jesper Pohjolainen ja Salomo Sirviö. Suomella on isäntämaana kisassa kuusi paikkaa. Mahdolliset lisälaskijat päätetään sisäisen karsintakisan jälkeen.

Palkintojenjako tapahtuu molempina kisapäivinä kisapaikalla noin kello 15.30.

Lasten Levi Lapland Kids Race 2024 lasketaan jo perjantaina Eturinteessä kello 14, palkintojenjako on samana päivänä ennen avajaistapahtumaa kello 18.15.

Yhtä aikaa maailmancupin kanssa järjestetään jälleen myös Kipinä Event 14.–17. marraskuuta. Tapahtuman pääteemoja ovat tänä vuonna inspiraatio, yritysten yhteiskuntavastuu, brändiajattelu ja johtaminen. Pääpuhujana on suomalaisen Nightwish-yhtyeen hollantilainen laulaja Floor Jansen.

Kommentoi  (0) Ilmoita asiavirheestä