Ihmiset

Metsästyksestä saa enemmän irti kun oma koira onnistuu — Eino Yritys sanoo, että hyvä haukku on tarpeeksi tiheä ja kantava

Kaukosen Erässä metsästävä Kittilän suurriistakoirien puheenjohtaja Eino Yritys menetti viime viikolla kokeneimman metsästyskoiransa. Winkan haukusta on kaadettu noin 80 hirveä.

Jämtlanninpystykorvien kanssa on ollut helppo toimia, sanoo Eino Yritys. Toimivasta metsästyskoirasta hyötyy koko metsästysseurue. Yritys pyytää hirviä Kaukosen Erän joukoissa. Kuvan koirista keskellä on sisarusten äiti Winka, joka menehtyi viime viikolla. Kuva: Miika Sirkiä

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

Kuten monella metsästäjällä, kaukoslaisella Eino Yritykselläkin on kesälomapäiviä säästössä syyskuun puolivälin metsästyssesongille. Hirvestyksen aloitusviikon Yritys on vielä töissä, sillä viime vuosina syyskuun alku on ollut koirille liian lämmin.

Tänä vuonna metsästyskausi on lähtenyt liikkeelle kaksijakoisesti. Hanhenpyynnin aloituspäivänä Yritys onnistui saamaan kiintiöhanhen lähijängältä, mutta jo seuraavan päivän päätteeksi kymmenvuotias kokenut jämtlanninpystykorva Winka nukkui pois.

Yritys kertoi asiasta haastattelun jälkeisenä päivänä.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

– Nyt on nuoremmilla koirilla suuret saappaat täytettävänä, kun äiti on siirtynyt sivuun, Yritys totesi.

Winka teki eläessään kaksi suurta pentuetta, pyöräytti maailmaan yhteensä 21 uutta jämptiä. Pentueista Yritykselle on jäänyt kaksi narttua: nyt viisivuotias Ajatus ja nelivuotias Ultra.

Yritys kehuu jämtlanninpystykorvaa mieluisaksi roduksi. Se ei turhaan ole yksi suosituimmista koirista suurriistan metsästämiseen.

– Se on kotona tosi lempeä. Nämäkin on sylissä koko ajan, nukkuvat kainalossa ja ovat miellyttämisenhaluisia. Mutta metsässä se sohva unohtuu. Jämptit saa nuorena jo toimimaan, ne ovat varhaiskypsiä. Jämptien kanssa on ollut helppoa touhuta, Yritys sanoo.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

Nyt on nuoremmilla koirilla suuret saappaat täytettävänä, kun äiti on siirtynyt sivuun. Eino Yritys
Jämptit kaipaavat rapsutusta ja tulevat mielellään sohvalle kainaloon. Kuva: Miika Sirkiä

Metsähanhen pyynnissä mukana oli tuorein metsästyskaveri, Muru, pohjanpystykorva. Se tuli perheeseen, kun Yritys tykästyi hirvenpyyntiin, mutta hakuviettisten jämptien kanssa ei voinut kävellä rennosti metsässä.

– Alkoi kyllästyttää, kun tulilla tutkailet vain, että missä se koira menee. Halutti päästä itsekin metsään kulkemaan. Isällä on ollut aina suomenpystykorvia, niiden kanssa sai kulkea metsässä ja näki paljon asioita.

Niinpä Yritys puhui ajatuksensa vaimolleen Heidille, joka innostui enemmän pohjanpystykorvasta. Niitä on vain vähän saatavilla, mutta Yritys onnistui löytämään pentueen, jossa oli yksi narttu.

– Heidi innostui koiran myötä hankkimaan metsästyskortin. Hän on kulkenut lintumetsällä, ja olen puhunut ympäri myös hirvimetsälle. Siitä tuli yhteinen harrastus.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

Myöhemmin perheeseen on muuttanut myös kaksi huskya, joiden kanssa Heidi hiihti viime talvena.

– Mettäkoiria pitää liikuttaa ympäri vuoden, että eivät ole vain häkissä koko ajan.

Yritys kertoo, että kaikki kuusi koiraa ovat tulleet hyvin toimeen, ne on voinut ottaa vaikka sisälle kaikki kerrallaan.

Vaikka koirat liikkuvat paljon, ne kyllä tietävät syksyllä, mitä tarkoittaa, kun puetaan oranssia päälle.

– Muuttuu se ääni kellossa — eilenkin kun otin Murun ja laitoin pannan kaulaan. Normaalisti se juoksee rantaan hiirenpyyntiin. Nyt kun laitoin pannan ja löysäsin ulos, niin se vain koira istui Pajeron ovella, että koska mennään, Yritys sanoo.

Yritys kertoo, että yksi koira ei riitä metsästävään perheeseen, sillä aina voi sattua jotain yllättävää. Silloin koira voi olla poissa pelistä useamman viikon eikä metsään pääse.

– Kolmas koira kun on ollut, ei ole tullut katkosta ettei olisi päässyt metsään. Tulevaisuuttakin pitää miettiä, sillä jämptillä on kymmenen vuotta raja, jolloin alkaa askel painaa ja tulee kaikennäköisiä sairauksia.

Jatkaja on tulossa, sillä uuden pennun on määrä tulla syyskuussa kasvamaan.

Lupamäärät ovat kasvussa ja hirviä näkyy eri tavalla kuin viimeiset kaksi vuotta. Eino Yritys
Pohjanpystykorva Muru viihtyy pihan pellolla hiirijahdissa. Kuva: Miika Sirkiä

Saalis on paljon kiinni koiran työskentelystä ja haukusta. Millainen on hyvä haukku?

– Sellainen, että hirvi pysyy paikoillaan. Hyvä koira menee varovasti hirvelle ja alkaa haukkua ja ilmoitella, että hän on tässä. Tuntuu, että se tervehtii hirveä. Ja sen jälkeen haukku tiivistyy. Mitä tiheämpi se on, niin sitä peittävämpi. Sitten kun alat lähestyä hirveä, se ei kuule sinua, kun kiinnittää huomion koiraan, Yritys sanoo.

Metsästäjä oppii tuntemaan oman koiransa ennen pitkää haukusta. Kun kohteena on hirvi, haukku on tiheämpi, mutta esimerkiksi näätä saa osakseen vain muutamia haukahduksia. Karhua Yrityksen koirat eivät ole todistetusti haukkuneet, eikä ole tietoa, uskaltavatko koirat sellaista lähestyä.

Esimerkiksi haukkukokeissa tavoitteena on, että haukku kantaa kaksi kilometriä. Jos on hyvä keli, ääni voi kantaa kolmekin kilometriä.

Yritys toimii Kittilän suurriistakoirien puheenjohtajana. Yhdistys järjestää haukkukokeita Kittilässä. Yritys rohkaisee metsästyskoiran omistajia mukaan toimintaan ja oppimaan uutta.

– Koehommissa pääset itse näkemään erot, kun arvioit toisen koiraa. Siellä voi olla karhukoiraa, norjanharmaata, jämptiä — näkee, miten toisen koira pelaa ja kaverin metodeja miten koiraa ohjataan.

Yritys kävi tuomarikurssin, kun hän oli juuri hankkinut Winkan.

– Se opetti, että miten koirien kanssa työskennellään. Mukana on samanhenkistä porukkaa ja jaetaan tietoa ja vinkkejä.

Takavuosina kun Kittilän maastoissa oli paljon hirviä, koetoiminta oli aktiivista, metsässä oli tapahtumia ja koirat saivat tuloksia. Kun hirvikanta myöhemmin notkahti, osallistujamäärät laskivat.

– Nyt lupamäärät ovat kasvussa ja hirviä näkyy eri tavalla kuin viimeiset kaksi vuotta. Toivottavasti olisi koetoiminnassakin taas mukana nuoria koiria ja koiranomistajia.

Kittilässä on joinain vuosina järjestetty viisikin koetta syksyssä. Tänä vuonna koepäiviä on yksi. Perjantai 26. syyskuuta Kaukosen kylätalolla järjestetään tuomarikurssi, lauantaina on luvassa haukkukoe.

Jos haluat koiran pelaamaan niin, että sille tulee itsenäinen haku, se vaatii vain kärsivällisyyttä ohjaajalta. Eino Yritys
Erämuistoja vuosien varrelta. Winka on ollut luotettava kaveri hirvimetsällä ja on tuonut hienoja kokemuksia monelle metsästäjälle Kaukosen metsissä. Kuva: Eino Yritys

Koetoiminnassa tavoitteena on, että hirvelle annetaan vähintään kolme karkkoa. Ne tarkoittavat ampumatilanteita, joissa koiran ohjaaja näkee hirven ja koiran ja päästää ne uudelleen liikkeelle.

Yritys kertoo harrastavansa karkkoja myös pyyntiaikana, jolloin hirveä ohjataan paremmille paikoille. Yrityksen mielestä on hyvä, että etenkin nuori koira saa touhuta rauhassa.

– Ei ole pakko tappaa hirveä. Itse saan enemmän irti metsästyksestä, kun koira onnistuu. Sen takia siellä kuljen. Monesti annan pyyntikavereillekin tilaisuuksia, jos ei ole omaa koiraa tai ei ole päässyt haukulle. Voin esimerkiksi laittaa viestiä, että nyt olisi haukku päällä, haluaako joku lähteä kokeilemaan, Yritys sanoo.

– Osa on tottunut siihen, että tehdään passiketjut, hirvi tulee ja ammutaan siihen. Mie nautin eniten siitä, että pääset hiippailemaan hirvenhaukulle. On ihan erilainen tilanne, kuin että ammut sen passiketjuun. Se vaatii taitoa ja kärsivällisyyttä lähestyä, ettei hirvi saa hajua tai kuule.

Pian Yritys pääsee jälleen kouluttamaan nuorta koiraa metsälle. Hän on itse saanut nuoren koiran ohjaamiseen oppia esimerkiksi Winkan kasvattajalta.

– Jos lähdet nuorta koiraa kävelyttämään metsään, sitten saat sen kanssa kävellä sen kymmenen vuotta. Jos haluat koiran pelaamaan niin, että sille tulee itsenäinen haku, se vaatii vain kärsivällisyyttä ohjaajalta. Jos se löytää jotain mielenkiintoista, se lähtee toisenkin kerran etsimään.

Yritys myöntää, että alku oli vaikea, koska hän halusi itsekin liikkua metsässä.

– Oli malttamatonta odottaa, koska se koira lähtee. Kun siihen ei kiinnittänyt huomiota, se tylsistyi ja lähti.

Yritys vinkkaa, että toimiva keino on ottaa koira mukaan metsänraivaukseen.

– Koira ei jaksa kuunnella raivaussahaa ja lähtee. Jossakin vaiheessa saat heittää raivaamisen pois ja voit alkaa seurata tutkaa.

Koirat on sitkaita, saattaa olla, että kaksi vuorokautta touhutaan tuolla metsässä. Eino Yritys
Syli täynnä koiria. Kuvassa vasemmalta Erämuiston Ajatus, Rantapajun Winka ja Erämuiston Ultra. Erämuiston kennel on Eino ja Heidi Yrityksen oma kennelnimi. Kuva: Miika Sirkiä

Yrityksen jämptit ovat laajahakuisia — ne voivat käydä Kaukosesta vaikka kairan poikki Kittilässä useamman kerran. Nykyään luotetaan paljon tutkiin, mutta niistäkin voi loppua virta. Hirvikoira voi työskennellä 40—60 kilometriä kerrallaan, joskus jopa sata kilometriä. Yrityksen koira on kulkenut 80 kilometrin työpäivän, tuolloin huolta toi korkeaksi noussut päivälämpötila.

– Koirat on sitkaita, saattaa olla, että kaksi vuorokautta touhutaan tuolla metsässä. Harvoin ne hukkaan kuitenkaan jäävät. Yleensä joku sen löytää tien päältä. Koira hakeutuu sinne, mistä kuuluu auton ääni.

Liikenne on metsästyskoirille Yrityksen mukaan Kittilässä suurin riskitekijä, ja läheltä on liipannut monesti.

– Jos valtatietä kohti tulee koira, silloin pitää olla itse tai pyyntikaveri siellä vastassa merkitsemässä autoilijoille, että sieltä on koira tulossa ja mahdollisesti myös isompi elukka. Olen itse painottanut, että näytetään selkeät merkit autoilijoille.

Metsästyksen turvallisuutta on osaltaan parantanut tutkien turvallisuusasetus, josta näkee toiset pyytäjät ja koirat.

Yrityksen metsästysporukassa on parikymmentä pyytäjää Kaukosen Erän alueella. Ukkoutumisesta ei hänen mukaansa ole merkkejä, sillä nuorta porukkaa lähtee mielellään matkaan. Viikonloput vietetään metsässä ja tulistellaan lasten kanssa. Onpa käyty hirvenhaukullakin. Yrityksellä on 13-vuotias tyttö ja 12-vuotias poika.

Hirvet löytyvät usein tietopaikoista.

– Pyynti kun alkaa, hirvet ovat märillä paikoilla, ojanvarsissa ja jängillä missä on vettä. Kun keli kylmenee, ne siirtyvät vaaroihin.

Hirvenpyynnin Yritys lopettaa yleensä silloin, kun metsäteillä alkaa olla liikaa lunta ja päivänvalo vähenee. Talvella hän hiihtää mielellään latvalinnunpyynnissä.

Pohjanpystykorva Muru oli hanhenpyynnissä aloituspäivänä 20. elokuuta. Yrityksen tapana on ottaa pakastimeen saaliista osia, jolloin riistan hajut tulevat koirille tutuiksi. Kuva: Miika Sirkiä
Eino Yritys valmistautuu hirvestyskauteen. Hän kertoo, että metsäkoiria on lenkitettävä riittävästi ympäri vuoden. Kuva: Miika Sirkiä

Lisää aiheesta

Kommentoi  (0) Ilmoita asiavirheestä