Paikallisuutiset

Valtuusto äänesti ensi vuoden tuloveroprosentista, nostoa esitettiin - ”Tullee ihan kylmiä värheitä!”

Kiinteistöveroprosentit pysyvät tämän vuoden tasolla kunnanhallituksen esityksen mukaisesti.

Jo kunnanhallituksessa ensi vuoden veroprosentit aiheuttivat äänestyksen, kun kunnanhallitus Marko Halla esitti prosenttien nostoa. Kunnanjohtajan esitykset kaatuivat kunnanhallituksessa äänin 4-3, eikä aivan yhtä tiukkaan äänestystulokseen valtuustossa päädytty.

Valtuutettu Anja-Maija Lundell esitti tuloveroprosentin nostoa 9,1 prosenttiin, kun se tänä vuonna on 8,6. Tämänvuotinen prosentti oli myös kunnanhallituksen esitys valtuustolle.

Pitäisikö meidän olla enemmän vastuullisia ja pystyä päättämään myös vaikeita asioita? Helinä Hautamäki

Keskustelun aikana Lundell muistuttaa TE-palvelujen siirtymisestä kunnalle ensi vuoden alusta.

– Kun on kokonaan tämmönen uusi paketti tulossa, niin olisko kunnanjohtajan esittämä 9,1 prosentin tuloveroprosentti oikeasti ollu niin paha asia? Lundell pohtii.

Hallintojohtaja Marja-Riitta Aalto toteaa, että kunnanhallituksen esitys on luottamusmiesten tahtojen äänestyksen tulos. Hän muistuttaa, että sosiaalipuolen lähdettyä hyvinvointialueille ja yhteisten työntekijöiden vähennettyä osa tehtävistä kuitenkin jäi kunnalle.

– Meillä pitää Lapin hyvinvointialueen kanssa olla vastinpari joka asiaan. Nyt on tulossa paljon uusia tehtäviä, Aalto huomauttaa lisäten, että muitakin tulonlähteitä on.

Esimerkiksi hän nostaa asiakasmaksut, joita voi nostaa, vaikka suurin osa onkin lakisääteisiä. Hallintojohtaja huomauttaa Enontekiön olleen aikoinaan kriisikunta.

– Inflaatio on todellinen asia. Jos meidän tulot eivät jollakin tavalla lisäänny, tiedossa on monia vuosia alijäämäisiä tilikausia, Aalto painottaa.

Helinä Hautamäki kertoo pitkälti allekirjoittavansa Aallon esittämät asiat. Hänen mielestään veroäyri on ollut melko maltillinen.

– Jollakin tavalla ajattelen, että pitäisikö meidän olla enemmän vastuullisia ja pystyä päättämään myös vaikeita asioita? Hautamäki kysyy.

Puolen prosenttiyksikön nosto toisi hänen mukaansa vuositasolla noin 170 000 euroa, ja sillä summalla hänen mielestään jo jotakin paikattaisiin. Hautamäki nostaa esille myös Aallon aiemmin mainitsemat poistot, jotka tulevat olemaan iso erä.

Toisaalta Hautamäki kertoo myös ymmärtävänsä sen, että valtuutetut, jotka ovat uudelleen asettumassa ehdolle kuntavaaleissa, eivät halua nostaa vaikeaa asiaa esille.

Birgitta Eira haluaa ampua alas ankan, että verojen korottaminen olisi vaikea asia. Hänen mukaansa mahdollinen verojen nosto on työkalu siinä missä muutkin, jos sille on tarvetta.

Eira uskoo, että vaikka Enontekiö kriisikunta aikoinaan on ollutkin, jotakin on tehty oikein, kun sen jälkeen ei enää ole oltu.

– Vuojesta 2015 on ollu yksi ainoa alijäämänen tilinpäätös. Sen jälkeen vuonna 2023 tilinpäätös oli yli 1,3 miljoonaa ylijäämänen jopa poistojen jälkeen yli miljoonan, Eira alleviivaa.

Kun vielä on vain ennusteita ja jos-sana, eivät ne Eiran mielestä ole riittävä peruste lähteä tekemään niin isoa päätöstä kuin ostovoiman leikkaaminen on.

Mie olen aatellu, että ko tässä takki kääntyy yhelä ja toisela sinne sun tänne, niin mieki käännän tässä takkini. Elli-Maria Kultima

Anja-Maija Lundell kertoo ajattelevansa asiaa kovin eri tavalla ja tekee sen vuoksi esityksen tuloveroprosentin nostosta. Outi Kurkela kannattaa esitystä.

Ulla Keinovaara on täysin toista mieltä.

– Tullee ihan kylmiä värheitä!

Hänen mielestään kunnanhallituksen esitys on oikea päätös, eikä tuloveroprosenttia pidä missään nimessä nostaa, koska pienikin nosto vaikuttaa kuntalaisten palkkapusseihin.

Elli-Maria Kultima päättää äänestää toisin kuin kunnanhallituksessa.

– Mie olen aatellu, että ko tässä takki kääntyy yhelä ja toisela sinne sun tänne, niin mieki käännän tässä takkini ja olen Anja-Maija Lundellin esityksen kannala, Kultima sanoo.

JarmoNäkkäläjärvi toteaa olevansa kunnanhallituksen esityksen takana täysin, koska todellisuudessa tarvetta nostoon ei hänen mielestään ole.

– Me olemme tekemässä arvioperusteisesti korotusta, Näkkäläjärvi muistuttaa.

Kertyneet ylijäämät johtuvat hänen mukaansa juuri siitä, että kunta ei ole tehnyt investointeja suunnitelluissa laajuuksissa. Nyt Näkkäläjärven mielestä on aika, jolloin niitä voidaan investointeihin käyttää eikä vain puskuroida taloudellisiksi luvuiksi.

– Painelaskelmien mukaan meillä voi kumulatiivinen ylijäämä riittää vaikka kymmenen vuotta, hän lisää.

Satu-Marja Eira-Keskitalo kannattaa myös kunnanhallituksen esitystä, sillä tällä hetkellä tuloveroa ei ole tarvetta nostaa.

– Sitte ko sen aika tullee ja jos on pakko, niin asia on eri, Eira-Keskitalo sanoo.

Anja-Maija Lundellin nostoesitys sai 15:stä valtuutetusta viiden äänet. Noston puolesta äänestivät Lundellin lisäksi Elli-Maria Kultima, Helinä Hautamäki, Outi Kurkela ja Sari Norrgård.

Kunnanhallituksen pohjaesitykselle äänensä antoivat Ulla Keinovaara, Oula-Matti Palojärvi, Jarmo Näkkäläjärvi, Juha-Pekka Mäntyvaara, Birgitta Eira, Heikki Järvistö, Leena Palojärvi, Pekka Tjäderhane, Per-Oula Juuso ja Satu-Marja Eira-Keskitalo.

Tuloveroprosentiksi tuli siis äänin 10-5 tämänvuotinen 8,6 prosenttia.

Jo lautakuntien esityksissä vuosikate, joka on ainoa merkityksellinen asia, oli miinuksella vain 40 000 euroa. Birgitta Eira

Kiinteistöverolain mukaiset veroprosentit ensi vuodelle pysyvät tämänvuotisella tasolla myös valtuuston päätöksellä.

Valtuusto päätti, että ensi vuonna rakennusten yleinen kiinteistöveroprosentti on 1,05, maapohjan yleinen kiinteistöveroprosentti 1,30, vakituisten asuinrakennusten veroprosentti 0,55, muiden asuinrakennusten, kuten kesämökin, veroprosentti 1,15, rakentamattoman rakennuspaikan veroprosentti 6,00 ja voimalaitosten veroprosentti 0,93. Yleishyödyllisiltä yhteisöiltä kiinteistöveroa ei peritä.

Kiinteistöveroista valtuusto ei lähtenyt äänestämään vaan hyväksyi yksimielisesti kunnanhallituksen esityksen. Kunnanhallituksen keskustelun asiasta valtuutetuille tiivisti Birgitta Eira, joka asiasta oli tehnyt muutosesityksen kunnanhallituksen toissaviikkoisessa kokouksessa.

Eiran mukaan kuntalaisten varoista 80 prosenttia menee paikallisiin yrityksiin, joten Verojenkorotukset olisivat olleet suora leikkaus kuntalaisten ostovoimaan.

– Kuitenki jo lautakuntien esityksissä vuosikate, joka on ainoa merkityksellinen asia, oli miinuksella vain 40 000 euroa, Eira huomauttaa ja kertoo miinuksen tulevan poistoista ja varautumisesta tulevien vuosien investointeihin.

Ensi vuoden investoinnit pystytään hänen mukaansa tekemään ja toteuttamaan ilman veronkorotuksia. Veronkorotukset on hänen mielestään tehtävä vastuullisesti ja vain silloin, kun tilinpäätös ja todellisuus osoittavat, että kunnan on näin toimittava.

Nostolla voisi hyvin pian olla negatiivinen kehitys kuntalaisten, ja sitä kautta koko kunnan talouteen. Eira muistuttaa vielä inflaatiosta sekä siitä, että valtio supistaa kaikkialla, muut maksut nousevat ja korot ovat korkealla.

– Nyt ei ole riittäviä perusteita kuntana veronkorostuksille, Eira tiivistää kunnanhallituksessa nousseita ajatuksia.

Uutista päivitetty 24.10.2024 klo 12.29 kauttaaltaan valtuutettujen ja viranhaltijoiden kommenteilla. Lisätty otsikkoon valtuutetun sitaatti ja sitaattinostot uutiseen.