Ihmiset
Kittilälehden viherkasvista helpotusta koti-ikävään — dragon tree on "viidakon" alku
Kittilälehti muutti uusiin tiloihin maaliskuussa. Halusimme eroon toimituksen suurista kukista, joille onnistuimmekin sosiaalisen median avulla löytämään uudet kodit. Huonekasveista suurin, kolmemetrinen traakkipuu sai yhden kittiläläisen huudahtamaan älypuhelimensa ääressä: ”Minä haluan tuon!”
Kirkonkylällä asuva Grace Ytac Stigelind kertoo, että kasvi, jota hän kutsuu dragon tee -nimellä, on viidakon alku. Se on nyt Gracen kerrostaloasunnossa ja muistuttaa viidakosta, jollaisia hänen kotimaastaan Filippiineiltä löytyy. Kyseisiä kasveja kasvaa satoja saaria kattavassa maassa luonnostaan. Gracen kotona Filippiineillä pihan sydämenä toimii puutarha, jota varjostavat suuret ja viilentävät lehdet. Ympärillä kasvaa banaaneja, mangoja ja kookospähköitä.
– Kaipaan kotiin, vanhempani asuvat yhä siellä. Boholin saari, jolla asun, on kiva paikka — meri on lähellä, ja sen ranta on minulle tärkeä.
Filippiineillä ulkona on aina kuin sauna. Grace Ytac Stigelind
Boholin saari valkoisine hiekkarantoineen, palmuineen ja turkoosin värisenä kimaltelevine aaltoineen vaikuttaa paratiisilta, josta ei Kittilän kaltaiseen kylmään ja karuun maahan kaipaa. Grace kuitenkin kertoo sopeutuneensa kahdessa vuodessa Lappiin täydellisesti. Hän rakastaa Suomen ilmastoa.
– Olen käynyt täällä avannossa uimassa ja tykkään siitä. Filippiineillä ulkona on aina kuin sauna ja kylmää vettä on oltava aina saatavilla.
Aluksi Suomi vaikutti pieneltä maalta, mutta pian Gracelle selvisi, että maassa työskentely on mukavaa. Grace on töissä palvelutalo Koivukodissa ja opiskelee suomen kieltä.
Grace muutti Suomeen yhdessä viiden ystävänsä kanssa. He asuvat nyt eri puolilla Lappia. Kittilässä asuu ja työskentelee myös muita filippiiniläislähtöisiä.
Gracen mies, Fredrik Stigelind asuu Kiirunassa. Hän työskentelee kaivosalalla ja tekee kahden viikon työjaksoja, joita seuraa kahden viikon loma. Vapaillaan hän ajaa Kittilään. Pariskunta tapasi verkossa. Vapaa-ajallaan he matkustelevat matkailuautollaan. Ruotsissa he ovat käyneet moottorikelkkailemassa ja rautupilkillä, mutta hiihtoa ei ole toistaiseksi kokeiltu. Gracen harrastuksiin kuuluvat muun muassa jooga, melonta, ruuanlaitto, tanssi ja laulaminen. Hän on löytänyt Kittilästä myös mieluisan tanssiryhmän.
– Samba auttaa, että en masennu talvella, Grace sanoo.
Suomalaiset ja Fredrikin mukaan myös pohjoisruotsalaiset ovat usein hiljaisia ja synkkämielisiä, kohtaamisen kulttuuri on hyvin erilainen Aasian saarivaltiossa. Grace tuo työpaikallaan ja muualla liikkuessaan ympärilleen positiivista energiaa. Hän kertoo, että Filippiineillä hymyillään ja tervehditään myös tuntemattomia. Ihmiset ovat aina ystävällisiä ja kiitollisia.
– Täällä helposti epäillään, että flirttaillaan, jos hymyilee.
Fredrik on usein ihmetellyt Gracen kykyä oppia uusia kieliä.
– Äitini on Suomesta, ja varmaan puolet Kiirunasta puhuu suomea, mutta minulta se menee yhä ohi korvien, hän sanoo.
Pariskunnalla on talo myös Ruotsissa, mutta he viihtyvät hyvin Kittilässä. Kirkonkylällä on rauhallista, ja jos menoa kaipaa, on Leville lyhyt matka.
Ruoka Suomessa on Gracen mielestä oikein hyvää — Suomessa syödään paljon perunoita, Filippiineillä riisiä. Grace on jo maistanut myös miehensä kotimaan perinneherkkua, hapansilakkaa. Se oli hänen mielestään hyvää, ja myös Filippiineiltä löytyy vastaavaa kalaruokaa.
Filippiineillä monenlaiset merenelävät kuuluvat ruokapöytään. Gracelle arkisia raaka-aineita ovat esimerkiksi sinievätonnikala, kissakala, simpukat, osterit ja ylipäätään erilaiset äyriäiset.
– Rakastan ruuanlaittoa ja toisille kokkaamista. Tykkään kokeilla makuja eri puolilta maailmaa.
Suomen kesässä mustikat, puolukat ja hillat ovat innostaneet Gracen marjastamaan. Niistä hän valmistaa mielellään hilloa. Sääskistä hän ei kuitenkaan pidä, ja myös kiirunalainen Fredrik kertoo huomanneensa, että Kittilässä on erityisen vihaisia sääskiä, jotka löytävät sisälle pienestäkin raosta. Johtuisiko sitten tulvivasta joesta, hän pohtii.
Kesän tullessa kasvien määrä lisääntyy Gracen ja Fredrikin kotona. Parvella kasvatetaan yrttejä ja kesäkukkia. Syksyllä iso osa kukista kuolee, mikä tuo Gracen silmäkulmaan kyyneliä. Keinovalot pitävät kuitenkin huoneistossa kukkia elossa myös kaamoksen aikana.
– Etsin edelleen kotiini isoja kasveja, Grace vinkkaa.
Trooppinen saarivaltio
Filippiinit on hieman Suomea pienempi maa. Yli 7000 saarellaan se on yksi maailman suurimmista saaristoista.
Filippiineillä on lukuisia eläinlajieja, joita ei tapaa muualla - esimerkiksi kummituseläin. Maan kansallislintu on apinoita syövä jättimäinen filippiinienkotka. Maan kansalliskukka on sampaguita, jasmiinilaji, jolla on hyväntuoksuiset kukat. Kansallishedelmäksi on nimitetty mango.
Saarivaltiossa on 110 miljoonaa asukasta. Noin 15 miljoonaa ihmistä asuu pääkaupungissa Metro Manilassa.
Ilmasto on trooppinen, kuuma ja kostea. Vuorokauden lämpötila on 23-30 astetta.
Maanjäristykset, hirmumyrskyt, tulivuorenpurkaukset, maanvyörymät, tulvat, hyökyaallot ja kuivuus ovat tavallisia. Metsien hupeneminen on suuri ympäristöongelma.
Lähde: Filippiinit-seura ry