Paikallisuutiset

Mihin menet, Ounasjoen made? Jokivartinen sanoo, että made on vesimittari, joka kertoo miten joki voi

Ounasjoen jäälle on noussut vettä, mutta hiihtokengän varsi riittää. Lauha tuuli puhaltaa etelästä, ja viime yön sakea lumisade on jo laantunut. Olen laittanut joelle madekoukut, sillä nyt pitäisi olla vanhan kansan matikkamyräkkä, joka saa kutuun valmistautuvat turskakalat liikkumaan ja käymään pyydykseen.

Näin olen itselleni uskotellut.

Paikasta olen saanut muutamia vuosia sitten lähes kaksikiloisia mateita, viime kerroilla koko on jäänyt alle kiloon. Olen saanut yhä enemmän niin pieniä kaloja, että niistä ei juuri soppaa saa aikaiseksi. Sattumaako, vai onko Ounasjoen kalakannalle tapahtunut jotain?

Kylillä puhutaan, että madesaaliit ovat vähentyneet. Kaloja on vähän, ja ne ovat pieniä. Jotkut kertovat jättäneensä katiska- ja verkkokalastuksen, koska levät kuorruttavat pyydykset aiempaa nopeammin.

Kalastuspaineesta ei ainakaan saaliin pitäisi olla kiinni. Verkkomiehiä joella ei enää näy, ja jään päällä kalastajia liikkuu vielä vähemmän.

Ensimmäisen mateenkoukun paikan paljastava risu näkyy jo tuoreen lumen alla. Potkin lumet pois. Jännitys tuntuu kihelmöintinä. Iso made on siiman päässä riski kala, ja sitä varten koukkukalastusta jaksaa harrastaa.

Kun saan avannon puhdistettua, huomaan, että koukkukeppi heiluu – kala! Noin kolmen metrin syvyydestä hangelle nousee hyvänkokoinen ja villisti kiemurteleva made. Vaaleavatsainen ja märkä kala hohtaa otsalampun valossa kuin huutomerkki.

En usko, että made on katoamassa. Mielestäni 80-luvulla oli jopa vedenlaatu huonompi kuin nyt. Simo Paksuniemi

On selvää, että joki ja sen kalasto muuttuu vuosien varrella. Olen saanut pilkillä samaisesta suvannosta lähes kilon ahvenia. Vanhemmat ihmiset ovat muistelleet, että ei siitä vuosikymmeniä aikaisemmin ahvenia saatu. Ahven viihtyy ja kasvaa lämpimässä vedessä. Lapissa kasvukausi on pidentynyt kummastakin päästä, ja kuumat kesät ovat pitäneet vedet lämpiminä. Lämpö sekä lisääntyneet typpi- ja fosforipäästöt saavat vesikasvit rehottamaan. Se tietää parempia oltavia ahvenille ja särkikaloille, mutta jalokalat ja happea vaativa made viihtyisivät paremmin karummissa olosuhteissa.

Ounasjokivarressa Tepastossa varttunut kalatalousasiantuntija Simo Paksuniemi vahvistaa, että ilmaston lämpeneminen aiheuttaa vesistöissä kasvillisuuden lisääntymistä, ja muutokset suosivat haukea ja ahventa lohikalojen kustannuksella.

Hän kuitenkin sanoo, että esimerkiksi harjuskannat ovat nykyisin paremmat kuin ennen uittokunnostuksia tai takavuosina, kun maataloutta oli jokivarressa vielä paljon. Vei esimerkiksi aikaa, että kalojen ruoka-apajat, vesisammaleet, palautuivat kunnostusten jälkeen.

– En usko, että made on katoamassa. Mielestäni 80-luvulla oli jopa vedenlaatu huonompi kuin nyt, Paksuniemi sanoo.

Hän itse kalastaa nykyisin madetta Rovaniemen ympäristössä. Kalaa tulee reilusti kutupaikoilta vuosittain.

– Kittilässä Ounasjoelta itsekin pyysin poikasena matikkakoukuilla, hyvin sieltä tuli. Tuntuu, että paikallinen porukka pyytää aika vähän. Ei sitä yhden kahden kerran jälkeen pysty sanomaan onko madekanta heikentynyt. Pitäisi pyytää kymmeniä kertoja koukuilla useita vuosia peräkkäin, ja sitten ehkä voi jotakin sanoa, Paksuniemi pohtii.

Hän työskentelee Eurofins Ahma -yhtiössä, joka tuottaa tutkimus- ja asiantuntijapalveluita esimerkiksi kaivosyhtiöille.

Made saattaa kuljeskella eri paikkoihin. On tosi paljon muuttujia. Simo Paksuniemi

Seitsemän koukkua kerran vuodessa kaamospäivien ratoksi ei ole Ounasjoen kokoisessa vesistössä paljon, vaikka sopan makuun sillä on aina päässyt.

Matikkamyräkkä ei välttämättä tuo kaloja paikalle juuri sillä viikolla, tai koukut ovat eri kohdassa tai väärällä syvyydellä. Joka tapauksessa koukku numero kuusi on tyhjä. Syöttiahven on saanut olla rauhassa, mutta ehkä koukku oli huonossa kohtaa, sillä siiman mukana tulee reilusti vesikasveja. Tummassa illassa lunta vasten vesikasvit näyttävät luonnottoman vihreiltä.

Viimeisten pyydysten jälkeen kalapussissa on kolme madetta, joista suurin on lähes kilon painoinen. Hyvät ruokakalat siis.

Loppujen lopuksi kalastus on melkoista lottoamista. Kahden kilon made voi tulla koska vain tai olla tulematta. Myös luontaista vaihtelua tapahtuu aina.

Simo Paksuniemi sanoo, että poikastuottomäärät vaihtelevat kaloilla vuosittain. Myös mateella.

– Joinain vuosina sitä on hyvin ja tiettyä ikäluokkaa on paljon. Joinakin vuosina tiettyä ikäluokkaa ei sitten olekaan ja ihmiset kokevat tyhjiä koukkuja.

Paksuniemi ei keksi ilmastonmuutoksen lisäksi mitään, mikä uhkaisi juuri nyt matikan tulevaisuutta.

– Joella ei ole tapahtunut paljon mitään. Jäät toki lähtevät aikaisemmin ja tulevat myöhemmin. Ilmasto muuttuu pikkuhiljaa.

Ounasjoella on hiekkapohjaisia paikkoja, jotka liikkuvat alemmas joka vuosi, kun tulee kovia jäittenlähtöjä.

– Joku voi väittää, että nyt on made heikentynyt, mutta se on saattanut pyytää aiemmin siinä yhdessä ja samassa paikassa, mutta hiekka tuleekin ylävirrasta ja muuttaa paikkaa. Made saattaa kuljeskella eri paikkoihin. On tosi paljon muuttujia.

Ounasjoella voi Paksuniemen mukaan esimerkiksi syntyä kokonaan uusia hiekkaisia saaria tai joku saari pitenee. Toinen saari voi taas kasvittua ja pajuttua.

– Joki elää koko ajan.

Suurin yksittäinen fosfori- ja typpikuormittaja on metsätalous.

Ounasjoen tilasta on kuitenkin perusteltua olla huolissaan, sillä muutamassa vuosikymmenessä on tapahtunut paljon. Suo, kuokka ja jussi on vaihtunut matkailun ja kaivostoiminnan tuomiin monimutkaisiin ympäristövaikutuksiin.

Levin matkailukeskuksesta kalja ja käristys kiertävät ihmisen elimistöstä putkia pitkin Levin jätevedenpuhdistamoon ja käsiteltyinä edelleen Ounasjokeen. Vedet laskevat Riikonkoskeen Levin alapuolella. Samassa laitoksessa käsitellään myös kirkonkylän jätevedet. Ohijuoksutuksia joudutaan tekemään etenkin tulva-ajan huippuvirtaamien aikana.

Puhdistamoraporttien mukaan viimeisen kymmenen vuoden aikana vesistöön johdetussa kuormituksessa on ollut nouseva suuntaus typen osalta.

Euroopan suurimmalta kultakaivokselta tulevat vedet sekoittuvat Ounasjoen tummaan veteen Loukisesta, jonka risteyskohta on muutama kilometri Riikonkosken pohjoispuolella. Esimerkiksi räjähteistä kulkeutuva typpi aiheuttaa vesistöissä kiistatta rehevöitymistä, ja päästöt voivat vaikeuttaa kalojen lisääntymistä. Esimerkiksi Loukisen purkuputkella tehdyissä mädinhaudontakokeissa ei löydetty viitteitä lisääntymisen heikkenemisestä.

Sitten on vielä vilkas lentokenttä, jossa jäänestoaineita käytetään paljon. Vedet valuvat mahtijokeen Aakenusjokea pitkin. Lentoaseman kuormitusvaikutuksia joessa ei ole mittauksissa juuri havaittu. Lisäksi Finavia on ilmoittanut ottavansa jatkossa jäänestoaineet talteen.

Maatalous on puolestaan vähentynyt jokivarressa, mutta hakkuut ja ojitukset vaikuttavat edelleen vesistöihin. Ounasjoen suurin yksittäinen fosfori- ja typpikuormittaja on metsätalous. Metsissä tapahtuvat mylläykset tuovat jokeen mittausten mukaan 200 tonnia typpeä vuodessa, kun esimerkiksi teollisuuden osuus on noin 50 tonnia.

Ounasjoen yhteistarkkailun mukaan joen pistekuormittajista jätevedenpuhdistamot ovat olleet viime vuosina suurin kokonaisfosforin kuormituksen lähde, ja suurin kokonaistypen pistekuormituksen lähde oli Kittilän kaivos.

Voi olla, että alempana ei niin ole madetta, madehan on vesimittari. Mikko Rauhala

Vuonna 2024 joen vedenlaatu oli yhteistarkkailun mukaan Ounasjoen pääuomassa erinomainen. Alajuoksulla veden humus- ja ravinnepitoisuudet hieman kohoavat, mutta ravinnepitoisuudet ovat sielläkin mittauksissa karuille vesille ominaista tasoa.

Keväällä kun pidän onkia, olen saanut hyviä ja komeita mateita. Mikko Rauhala

Sanotaan, että Ounasjoen vesi kirkastuu heti Levin pohjoispuolella.

Tepastolainen Mikko Rauhala on kalanpyytäjä useammassa polvessa. Hän ei allekirjoita väitteitä Ounasjoen mateen vähenemisestä. Päinvastoin, kalaa kyllä riittää. Rauhalan mielestä nykyihminen on niin kiireinen, että jäällä ehditään vain pistäytyä.

– Siitä on ollut puhetta, että made on loppumassa, mutta tiedätkö mistä se juontaa? Siellä ei ole enää pyytäjiä!

– Sitten voi olla, että sattuu oikein huono aika – että pikkuliisko vain syö. Sama se on onkihommissa. Jonkun tunnin käydään onkimassa ja ajatellaan, että ei täältä saa mitään.

Rauhala kertoo kalastavansa mateita nykyään vasta keväällä, kun made ehtii kudun jälkeen lihoa kunnolla.

– Keväällä kun pidän onkia, olen saanut hyviä ja komeita mateita. Ennen pyysin ympäri talven, mutta nykyään on ollut ajanpuutetta, Rauhala sanoo.

Hän kertoo, että Tepastossa naapurin mies pitää kunnolla koukkuja ja saa ajoittain kilon kahden painoisia mateita.

Toisaalla muutoksia on tapahtunut Rauhalankin mielestä. Hän kertoo, että seudun pikkujärvistä, joista ennen tuotiin rekikaupalla mateita, ei ole enää tullut mitään.

– Minkkiä epäiltiin, kun niitä oli oikein paljon. Ja kesällä melkein kiehuu pienet järvet, kun on niin lämmin, made tykkää kylmemmästä paikasta.

Rauhala ei ole välttynyt keskusteluilta, joissa mateen kohtalo huolettaa. Hän toimii myös Kittilän kunnanvaltuutettuna, ja Ounasjoen tilan tutkimisesta on tehty aloite.

– On ollut raatia paljonkin. Ei kannata huolestua ainakaan meän perällä. Ennen oli Tepastossakin pyydyksiä joen täydeltä. Madetta pyydettiin koko jäinen aika. Kalahan kasvaa, kun on vähän pyytäjiä.

– Voi olla, että alempana ei niin ole madetta, madehan on vesimittari. Meillä on hyvä vesi vielä.

Ennen vanhaan kalaa tuli sankkokaupalla. Kymmenessä koukussa oli takuuvarmasti yhdeksän madetta. Tapani Rantajääskö

Alavirrassa Alakylässä madekannalle on tapahtunut jotain. Tapani Rantajääskö on kalastanut joella vuosikausia. Viime vuosina pyydyksiin on tarttunut niin pieniä matikoita, että niistä on vaikea laittaa soppaa.

– Kuusi seitsemän vuotta sitten tuli valtavan suuria kaloja – kuuden ja neljän kilon painoisia, viime talvena ei yhtään syötävää, Rantajääskö sanoo.

Alakyläläinen kertoo pitäneensä joessa kymmeniä koukkuja kerrallaan. Niihin tarttuneet mateet ovat olleet 15–20-senttisiä, jokunen hauki ja taimen tuli kuitenkin saaliiksi. Pieniä mateita on Rantajääskön mukaan sääli laskea takaisin, sillä kalat repeytyvät koukuissa.

– Ennen vanhaan kalaa tuli sankkokaupalla. Kymmenessä koukussa oli takuuvarmasti yhdeksän madetta. En tiedä, mitä on tapahtunut, onko sitten kutu epäonnistunut.

Made on loistanut poissaolollaan myös muissa Rantajääskön pyydyksissä: verkoissa ja pitkässäsiimassa.

Rantajääskö ei usko, että Kittilän kaivoksen tai Levin jätevedenpuhdistamon päästöillä olisi vaikutusta madekannan tilaan. Alakylässä Yli-Kerpuajoen kunnostamista on selvitetty, koska joen sanotaan kuljettavan vanhoilta ojitusalueilta hiekkaa ja humusta Ounasjokeen. Rantajääskön mielestä joki kuljettaa isolta suolta luontaista savivettä, eikä pidä ongelmaa suurena.

Rantajääskö vuolee joka talveksi uudet koukkukepit. Syöttinä hän on käyttänyt rautusia, muikkuja tai ahvenia.

– Kaupasta ei voi ostaa madetta, se on periaate, että itse pyytää.

Kaivoksen purkuvesien alapuolinen Loukinen ja Ounasjoki arvioitiin kalavetenä heikommalla arvosanalla.

Kalastajien saaliisiin ja käyttäytymiseen lyö osansa myös mielikuvien vaikutus. Esimerkiksi Ounasjoen kalatalousalueen käyttö- ja hoitosuunnitelman mukaan alueen vesistöjä runtelee imagotappio.

”Kaivoksen purkuvesien alapuolinen Loukinen ja Ounasjoki arvioitiin kalavetenä heikommalla arvosanalla, mikä selittyy osin jo valmiiksi negatiivisilla mielikuvilla kaivosvesien laadusta ja vaikutuksesta. Myös Levin jätevedenpuhdistamon Riikonkoskeen johdetuilla purkuvesillä voi olla oma vaikutuksena mielikuvaan alueesta kalavetenä”, raportissa sanotaan.

Osakaskuntien havaintojen mukaan Ounasjoen madekanta on heikko ja paikoitellen vähentynyt. Liialla kalastamisella ilmiötä ei voi selittää – Ounasjoen kalatalousalueen mukaan joen suurimpia uhkia ovat kalastuspaineen väheneminen edelleen ja ilmastonmuutoksen vaikutukset sadannan ja valunnan kasvaessa.

Ensi kerralla pitää siis vuolla useampi matikankoukku!

Lähteenä on käytetty muun muassa raporttia Ounasjoen kokonaiskuormitus (Kemijoen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelma 2022–2027).

VIDEO: Madekoukuilla Ounasjoella:

Video: Miika Sirkiä

Tapahtuiko jotain?

Lähetä viesti, kuva tai video Tunturi-Lappi-lehteen

Lähetä viesti, kuva tai video