Paikallisuutiset

Kolarin kunnanvaltuusto päätti budjetista ja veroprosenteista, kaavoituskorvaukset puhuttivat eniten

Kunnanvaltuusto kokoontuu Kolarissa tänään päättämään ensi vuoden talousarviosta ja tulevien vuosien taloussuunnitelmasta, ensi vuoden veroprosenteista sekä hallintosäännön päivityksestä uutta henkilöstö- ja hallintopäällikköä varten.

Seurasimme kokouksen kulun tässä jutussa.

Valtuuston kokous ja seuranta päättyivät kello 19.42.

19.33: Lopuksi otetaan valtuutettujen aloitteita. Veijo Heiskari (kesk.) tekee aloitteen, että kiinteistöjen verotus saatetaan ajan tasalle saattamalla kaavoihin tehdyt muutokset ajan tasalle verohallinnolle. Aloitteen allekirjoitti keskustan ryhmä.

Marjut Tiensuu (kkt.) teki valtuustoaloitteen ulkoliikuntapaikkojen rakentamisesta kyliin. Aloitteen allekirjoitti useita valtuutettuja kaikista ryhmistä.

Pasi Koivumaa jätti kaksi aloitetta. Toinen koskee Väylänvarren Lappeantien kunnostamista, ja Koivumaan mukaan kunnan pitää kiirehtiä kunnostusta ja vaatia tieviranomaiselta toimenpiteitä. Aloitteen allekirjoitti 18 valtuutettua ja varavaltuutettua. Koivumaan toinen aloite esittää ympäristöasioiden päätöksentekoa takaisin Kolarin ympäristölautakuntaan Rovaniemen sijaan. Aloitteessa esitetään myös hallintosäännön muuttamista asiaan liittyen ja lautakuntien tehtävien selkeyttämistä. Aloitteen allekirjoitti 17 valtuutettua.

Puheenjohtaja Veli-Pekka Uusitalo kertoo aloitteiden menevän kunnanhallitukseen.

Viimeisenä on muut asiat -pykälä. Siihen ei tänään ole asioita.

19.32: Kunnanvaltuusto muutti kunnan hallintosääntöä uuden henkilöstö- ja hallintopäällikön viran perustamisen vuoksi.

19.28: Talousarvio saatiin lopulta hyväksyttyä. Seuraavaksi käsitellään Äkäslompolon asemakaavan muutosta. Minttu Murphy-Kaulanen (kkt.) jäävää itsensä pykälässä.

Iina Ahokas (kkt.) tekee kunnanhallituksen esitykseen vastaesityksen. Hänen mukaansa kaavamuutoksen edesauttama hotellihanke ruuhkauttaisi aluetta lisää ja toisi vaaratilanteita. Hänen mukaansa Äkäslompolon kyläkuva myös muuttuisi paljon.

– Mielestäni kylän idyllisyys on suuri vetovoimatekijä, Ahokas sanoo.

Hän haluaa kylän pysyvän kylämäisenä ja että näin suuri hanke muuttaisi kyläkuvaa. Siksi hän esittää, että kaavamuutosta ei hyväksytä vaan laaditaan matkailun tiekartta, masterplan, jossa määritellään millaista matkailua Kolariin ja Ylläksen alueelle halutaan. Kaavamuutoksiin ryhdyttäisiin vasta sen jälkeen.

Ahokkaan esitystä ei kannatettu, joten hänen vastaesityksensä raukeaa. Valtuusto hyväksyy kaavaesityksen. Ahokas jättää eriävän mielipiteen päätökseen. Murphy-Kaulanen palaa kokoukseen.

19.11: Unto Friman (k21.) sanoo, että kaavoituskorvauksilla on syntynyt Äkäslompoloon tulppa. Maanomistajat ovat kertoneet Frimanille, että heillä pitäisi olla koko tontille ostaja, että he uskaltavat kaavoittaa. Friman kysyy, ovatko Äkäslompolon ja Ylläsjärven kaavoituskorvaukset tasaveroisia, onko niitä vertailtu.

Tekninen johtaja Kullervo Lauri vastaa, että maanomistaja voi myydä kunnalle maata. Se on maanomistajalle riskitön vaihtoehto. Jos maanomistaja taas haluaa kaavoittaa ja myydä itse, se on riski. Maanomistaja voi Laurin mukaan myös maksaa kaavoituskorvaukset tonteilla.

Lauri vastaa Frimanille myös, että Äkäslompolossa on kylän alueella ollut perinteisesti kovemmat hinnat tonteilla. Ylläsjärvellä kohti tunturia hinnat ovat suunnilleen samat kuin Äkäslompolossa.

Mikko Lipponen (kkt.) kysyy, pitäisikö kaavoituskorvausesitys tulla lautakunnan kautta valmisteltuna.

Lauri vastaa, että aihe vaatii analysointia ja pohdintaa.

– Voisi olla että se päätöksentekoa avittaa, jos sitä valmistelee.

Laurin mukaan hintatason nousu on kuitenkin tosiasia.

Lipponen tekee esityksen, että kaavoituskorvausasia viedään hyvään valmisteluun.

Mika Liikamaa (vas.) sanoo, että asia on ollut teknisessä lautakunnassa ja sitä on käsitelty siellä.

Tomi Viuhkola (kkt.) kannattaa Lipposen esitystä.

Helena Kaikkonen-Tiensuun (kesk.) mukaan asia olisi pitänyt valmistella syksyllä, koska siitä tuli valtuusoaloite.

Valtuuston puheenjohtaja Veli-Pekka Uusitalo (k21.) kysyy, kauanko valmistelu veisi. Kunnanjohtaja Markku Vehkaoja vastaa että asiaa käsiteltiin teknisessä lautakunnassa jo keväällä ja keväällä tuli myös valtuustoaloite. Kunnanhallitus laittoi aloitteen valmisteltavaksi lautakuntaan ja se on tulossa pikkaisen viiveellä lautakuntaan.

– Asia on viivästynyt turhan pitkään, Vehkaoja sanoo.

Hän lisää, että asia ei ole talousarvioasia, vaan sen voi päättää muulloinkin. Asia etenisi hänen mukaansa parhaiten kuntaympäristölautakunnan kautta, kuten Mikko Lipponen sanoi. Lopulta asian päättää valtuusto.

– Kestääkö valmistelu sitten viikon vai kuukauden, se riippuu lautakunnasta.

Mika Liikamaa toivoo, että asiasta ei äänestetä, vaan että se tulisi lautakuntaan.

Veijo Heiskari (kesk.) sanoo, että kunnanhallitus on määrännyt tarkistamaan maksuja ja taksoja. Jos lautakunta ei tee, valtuuston pitäisi.

Veli-Pekka Uusitalo sanoo, että jos kaikki aiheesta tehdyt esitykset vedetään pois, se voitaisiin ”näillä puheilla” ottaa lautakuntaan.

Heiskarin mukaan kaava-asiat menevät suoraan hallitukseen. Kunnanjohtaja vastaa, että kyseessä ei varsinaisesti ole kaava-asia vaan arvottomasta arvonnoususta tuleva korvaus ja siksi selkeä lautakunnan asia.

Uusitalo kysyy, vedetäänkö esityksiä pois. Liikamaa toivoo taas, että ei äänestetä nyt, vaan asia menisi lautakuntaan. Uusitalo kysyy, ehtisikö asia seuraavaan lautakuntaan. Kullervo Lauri vastaa, että tarvittaessa, vaikka ei pysty enää kovin paljon sinkumaan. Seuraava lautakunta olisi ensi torstaina lähtevälle esityslistalle. Kokous on 25. marraskuuta.

Heiskari vetää esityksensä pois. Myös Pekka Möykkynen ja Mikko Lipponen vetävät esityksensä pois. Pykälä paukuteltiin loppuun.

19.02: Yleiskeskustelu talousarviosta alkaa. Pekka Möykkynen (k21.) esittää, että valtuusto palauttaa talousarvion kunnanhallitukselle uudelleen valmisteltavaksi kaavoituskorvausasian vuoksi. Stina-Kaisa Räisänen (k21.) kannattaa.

Veijo Heiskari (kesk.) esittää, että kaavoituskorvauksia nostetaan. Ville Ikonen (kesk.) ja Mika Liikamaa (vas.) kannattavat Heiskaria.

Mikko Lipposen (kkt.) mukaan päätös on liian iso tehdä valmistelematta.

– Piän tosi erikoisena, että tässä pöydässä nostetaan esiin tämmöinen.

Lipponen huomauttaa että kunnan strategian mukaan pitää tehdä tietoon pohjautuvia päätöksiä. Hän ehdottaa, että kunnanjohtaja ottaa asian pikaiseen valmisteluun.

Minttu Heimovirta (kkt.) haluaa tietää, mitä Heiskarin esitys tarkoittaa. Kunnanjohtaja Markku Vehkaoja vastaa, että kyseessä on maan arvon nousun mittaaminen.

Kullervo Lauri tarkentaa, että kaavoituksella esimerkiksi metsämaan arvo nousee, kun se kaavoitetaan. Lain mukaan korvausta voidaan nostaa infran rakentamista varten tästä arvonnoususta.

Kehittämiskorvaus voi olla 60 prosenttia tontin arvonnoususta.

18.56: Pekka Möykkynen (k21.) kysyy kirkonkylän kaavateiden peruskorjauksesta. Tulevatko kirkonkadun kadut siis ensi kesänä kuntoon?

Kullervo Lauri vastaa, että kunnostus sisältää Aleksintien alueen rakentamisen ja Isonpalontien hidasteen ja korotetun suojatien kunnanvirastoa vastapäätä olevalle parkkialueelle kiihdyttelevän nuorison vuoksi.

Tomi Viuhkola (kkt.) kysyy kirkonkylän teiden kunnostuksesta: siihen on varattu yli miljoona euroa kolmen vuoden aikana. Onko siinä tulopuolia?

Kullervo Lauri vastaa, että ei, se on kirkonkylällä vaikeaa.

18.52: Valtuutettu Stina-Kaisa Räisänen (k21.) kysyy, että vaatiiko vanha teletalo noin suuren remontin ja voisiko rahan käyttää Teuranlenkin kunnostukseen.

Tekninen johtaja Kullervo Lauri vastaa, että kunnalla julkisena toimijana pitää olla esteettömyysasiat kunnossa. Esimerkiksi ovien leveydet ovat inva-wc:issä pakolliset. Esteettömyysrakentamiseen on ohjeet.

18.37: Kuntaympäristöpalveluista kertoo tekninen johtaja Kullervo Lauri.

– Mehän ollaan vähän tämmöinen tukipalvelujen tuottaja, Lauri kuvailee.

Sen alalle kuuluu esimerkiksi rakennuvalvonta, luvitus, kaavoitus ja kiinteistöt.

Ensi vuodelle kuntaympäristöpalvelut on esittänyt uuttaa siistijää sekä vahtimestarin tuuraajaa.

Laurin mukaan uusi monitoimitalo vaatii jatkuvaa perhetymistä ja opiskelua.

– Siinä on hirveä määrä tekniikkaa.

Ensi vuoden tavoitteena on ottaa käyttöön Ylläsjärven liikuntahalli. Laurin mukaan sen on tarkoitus olla valmis huhtikuussa, pihatyöt jäävät kesäkuulle ja täysimittaiseen käyttöön päästäisiin kesäkuussa.

Sote-kiinteistöjen osalta jatketaan Laurin mukaan entiseen malliin eikä hänellä ole tietoa muutoksista.

– Erittäin nykivää on tämä hyvinvointialueen päätöksenteko, Lauri huomauttaa.

Muissa kiinteistöissä Jussintien päiväkoti jäisi tällä talousarviopäätöksellä tyhjilleen ja sen purkamiseen valmistaudutaan. Nuorisotila Laguuniin suunnitellaan bänditiloiksi ja nuorisotila siirtyisi vanhalle teletalolle. Lakkautettua Kelan toimipistettä harkitaan hankittavaksi kunnan omistukseen. Kunnanhallitus käsittelee sitä joulukuussa.

Investoinneissa on päiväkotien ja koulujen aitojen uusiminen Äkäslompolossa, Ylläsjärvellä ja Sieppijärvellä.

Ylläksen yleiskaava aiheuttaa Laurin mukaan ”tuskaa”. Siihen pitää tehdä lisäselvityksiä.

Talousarvioesityksessä on investointeina myös Ylläsjärven lintutorni, Laestadius-polku Sieppijärvellä ja Ylläsjärven uimaranta. Katujen suunnitteluun ollaan varaamassa 140 000 euroa. Ylläsjärven liikuntahallia kalustetaan 80 000 eurolla. Teuranlenkin kunnostus kirkonkylällä on suunnitteilla seuraavalle vuodelle.

Isonpalontielle on tulossa hidastetöyssy ja korotettu suojatie. Kirkonkylän kaavateiden peruskorjaukseen on merkattu 118 000 euroa.

Ensi vuonna on edessä vanhan postitalon remontti. Sinne tulee esteettömyysrakenteita. Keskuskeittiötä kunnostetaan 80 000 eurolla.

Kunnanjohtaja Markku Vehkaojan mukaan Ylläksen yleiskaavaa voidaan toivottavasti viedä eteenpäin pian. Hän kertoo myös, että kunta hakee eduskunnan joululahjarahoja lintutornien kunnostamiseen.

– Käykö meillä flaksi niin sanotusti tämän osalta.

18.29: Sivistysjohtaja Juha Väisänen kertoo hyvinvoinnin, kasvun ja oppimisen toimialan kuulumisista. Sen vastuulla ovat esimerkiksi peruskoulu, lukio, varhaiskasvatus ja kansalaisopisto. Sillä on 126 työntekijää ensi vuonna.

Väisänen kertoo, että ensi vuoden syksyllä Kolari jättää kaksi perusopetuksen määräaikaista virkaa täyttämättä. Hän pitää päätöstä perusteltuna ja järkevänä. Liikuntatoimen toinen määräaikainen liikunnanohjaaja vakinaistetaan. Kolme erityisopetuksen tuntiopettajaa vakinaistetaan, virat tulevat hakuun keväällä.

Liikkuvasta nuorisoautosta luovutaan, ja sen sijaan nuorisotiloina kylillä käytetään varhaiskasvatuksen tiloja. Väisäsen mukaan toive tuli kylien nuorilta itseltään.

Ensi vuoden haasteiksi Väisänen luettelee Äkäslompolon ja Ylläsjärven päiväkotien tilat: ne ovat tällä hetkellä täynnä.

Unto Friman (k21.) kysyy, mikä on matematiikan opettajien tilanteesta. Hän on kuullut, että matematiikan opettajia on hankala saada. Väisänen vastaa, että matematiikan opettajia on hankala saada valtakunnallisesti. Kolariin ei saatu edellisessä haussaan kelpoista matematiikan opettajaa.

18.18: Toimialajohtajat kertovat talousarviosta osaltaan. Kehitysjohtaja Nina-Maria Möykkynen kertoo, että ensi vuonna hallinto- ja elinkeinopalveluissa työskentelee 19 henkeä, hankkeet mukaan lukien. Ensi vuoden budjetissa vähennetään 40 000 euroa Lappi-yhteistyössä, Ylläs-Levi-hiihtoon palautetaan 10 000 euroa ja muista tapahtumista niistetään 10 000 euroa. Visit Ylläs -markkinointiyhteistyösopimuksesta päätetään vuodenvaihteessa tai alkuvuodesta. Sopimus on voimassa vuoden loppuun.

Osasto ei budjetissa pysynyt aivan sovitussa raamissa, sillä se varautuu esimerkiksi ohjelmistohankintoihin ja asiantuntijapalvelujen käyttöön, Möykkynen sanoo.

Hallinnossa ja elinkeinossa odottaa henkilöstön eläköitymisiä, joihin kunnan pitää varautua.

Kunnanjohtaja Markku Vehkaoja lisää, että vuoden alussa suunnitellusti voimaan astuva hankintalakiuudistus vaikuttaa Kolarin kunnassa noin kahdesta kolmeen miljoonaa euroa. Kunta valmistautuu uudistukseen, se koskee esimerkiksi infra ja perustietotekniikan palveluita tuottavaa LapIT:ia.

18.16: Kokous jatkuukin jo nyt. Veli-Pekka Uusitalo paukauttaa nuijaa ja otetaan uusi nimenhuuto.

17.17: Kokous keskeytetään, ja valtuusto siirtyy kuuntelemaan Lapin hyvinvointialueen tiedotustilaisuutta Muoniosta. Valtuuston kokous jatkuu kello 19.

17.11: Veijo Heiskari (kesk.) pitää puheenvuoron taksoista ja maksuista ja haluaisi tehdä muutosehdotuksen kehityskorvauksiin. Puheenjohtaja keskeyttää: niitä ei tehdä vielä tässä kohtaa kokousta.

Unto Friman (k21.) kysyy, miten sote-kiinteistöistä ei tule ongelmajätettä. Hän myös haastaa kuntaa: kuka hullu muuttaa kuntaan, jossa ei ole terveyspalveluita.

Kunnanjohtaja vastaa, että on tulossa toistaiseksi voimassa olevat sopimukset terveyskeskukseen. Tekninen johtaja Kullervo Lauri lisää, että vuokraajan kannalta sopimuksen irtisanomisaika on 60 kuukautta. Jos talolle ei saada käyttäjää, Laurista paras vaihtoehto on rakennuksen purku, mutta hänen näköpiirissään ei ole tilannetta, että terveyskeskus jäisi tyhjilleen.

16.56: Helena Kaikkonen-Tiensuu (kesk.) puhuu teemoitettavista osallistumistilaisuuksista. Hän korostaa, että pitäisi jalkautua kyliin, ei vain kirkonkylälle. Hän myös pitää kyläyhteisöjen hyödyntämistä viestinnässä tärkeänä, kaikki kun eivät käytä somea.

Ahti Hiltunen (k21.) haluaa puhua eläkeläisistä, työttömistä ja vähävaraisista.

– Meidän pitää kiinnittää työttömien ja eläkeläisten hyvinvointiin.

– Työpaikkoja tulee, mistä ne työntekijät otetaan kuin työttömistä?

Hiltunen muistaa kansalaisopiston ja jumppien olleen aiemmin työttömille ja eläkeläisille puoleen hintaan. Hänestä se olisi edelleen hyvää ennaltaehkäisyä terveydelle.

Sivistysjohtaja Juha Väisänen sanoo, että ennaltaehkäisevä toiminta on tärkeää. Hän vastaa, että työttömille kurssit ovat tällä hetkellä puoleen hintaan ja eläkeläiset saavat 25 euron alennuksen vapaavalintaisesta kurssista.

16.43: Talousarviota käydään läpi hiljaisuudessa. Veijo Heiskari (kesk.) haluaa sanoa tuloslaskelma-kohdasta, että verotulojen kohdalla on virhe. Luku korjataan, sanoo taloussuunnittelija Anna-Mari Kurtakko. Kunnanjohtaja Markku Vehkaoja sanoo, että pieniä virheitä on muitakin, ne korjataan.

Käyttötaloudesta kunnanjohtaja puhuu toiminnallisista tavoitteista. Yksi niistä on ja on pitkään ollut asukasluvun kasvu. Harva paikkakunta siihen pystyy, ja Kolarissakin kasvu on tasaantunut. Asukasluvun pitäminen noin 4000:ssa olisi hyvä ja relevantti tavoite, Vehkaoja puntaroi.

Kunta ryhtyi syksyllä seuraamaan, paljonko kunnassa on vakituisesti käytössä olevien asuntojen määrä. Kunta pystyy nyt seuraamaan valmistuvien asuntojen määrää ja niiden käyttöä.

Kunnan tavoitteisiin kuuluvat myös ideat ja osallistaminen. Hankintaprosessia päivitetään ja laaditaan kunnan omistajapolitiikkaa.

Kestävän kehityksen suunnitelma on työn alla, ja se pitää saada toteutumaan, Vehkaoja sanoo.

Kuntalaisten hyvinvointia ja terveyttä pyritään parantamaan hyvinvointi- ja turvallisuussuunnitelman päivittämisellä.

Kunnan tavoite on myös positiivinen tunnettuus, ja siihen liittyy tulevaisuudessa viestintäsuunnitelma. Kuntien työntekijäkokemusta puolestaan pyritään parantamaan työelämän laadun ja terveyden osalta.

16.38: Seuraavaksi käydään läpi talousarvio.

– Kaikki on lukenu ja muistaa ulkoa tämän, vitsailee valtuuston puheenjohtaja Veli-Pekka Uusitalo, kun ensimmäinen kohta hyväksytään mutinoitta.

Kuntastrategiaa päivitetään, kertoo kunnanjohtaja Markku Vehkaoja, joka kuvailee nykyistä strategiaa ”eettismoraaliseksi”.

– Strategia on selkäranka tulevalle, Vehkaoja sanoo. Strategialla viranhaltijat ja päättäjät ohjaavat kuntaa oikeaan suuntaan, yhteiseen maaliin.

Uusi kuntastrategia on tavoite saada hyväksyttäväksi helmikuun valtuustoon tai kevään kuluessa.

Kuntalaisille tehtyyn strategiakyselyyn tuli 87 vastausta. Hyviä kehitysideoita, risuja ja ruusuja, kiteyttää vastaukset läpisilmäillyt kunnanjohtaja.

16.37: Mika Liikamaa puhuu vasemmistoryhmän puolesta.

– Kiitämme työntekijöitä, ketä on tämän kunnan eteen ollut tekemässä.

16.33: Niina Uusitalo kiittelee Kolari 21 -ryhmän puolesta ajoissa valmistunutta ja laadukasta talousarviota ja kertoo luottavaisin mielin jatkamista kohti vuotta 2026.

Kari Koivumaa (kesk.) kiittelee ryhmänsä puolesta talousarviotyöstä ja kertaa avaintalouslukuja.

– Tuleville pitää saada lisää tuloja, Koivumaa sanoo ja lisää, että myös säästöjä on saatava. Esimerkiksi hallintojohtajan palkkaamatta jättämisellä säästetään.

Koivumaa sanoo, että hyvä yhteishenki luottamushenkilöiden viranhaltijoiden välillä on oltava.

Tulevaisuudessa tulos käännetään positiiviseksi esimerkiksi tuulivoiman ja kaivoksen avulla. Matkailukin on tärkeää, Koivumaa sanoo, mutta:

– Yhden kortin varassa on vaarallista.

Koivumaa korostaa myös ”kohtuullisuutta” vihreiden arvojen kanssa, Koivumaa sanoo ja toivottelee hyviä hiihtokelejä.

16.27: Valtuustoryhmät saavat puheenvuoron. Mikko Lipponen puhuu Kolarin Kylät ja tunturit -ryhmän puolesta. KKT jakaa huolen kunnan ”käyrien” muuttumisesta loivemmiksi ja alaspäin.

– Kolarin kunta olis mieletön paikka, jos meillä olis ihmisille paikkoja asua, Lipponen herättelee toivoa.

Lipponen korostaa varautumista tulevaan suunnitelmallisuudella. Mitä paremmin luvut tiedetään ja investoinnit kilpailutetaan, sillä on iso merkitys kunnan taloudelle, Lipponen korostaa.

Millä tavoin tuloja saadaan lisää? Suunnitelmallisella miettimisellä: miten mahdollistetaan uusien kolarilaisten tuleminen Kolariin, Lipponen kysyy itseltään ja vastaa samassa.

Lipponen korostaa maapoliittisen ohjelman tärkeyttä. Mistä kunta voisi kaavoittaa maata uusille asukkaille?

Laskevassakin taloudessa kaikkien kylien elinvoimaisuutta pitää pystyä pitämään yllä niin kauan kuin kyliä on, Lipponen sanoo. Myös matkailun merkitys pitää nähdä ja näkyä kaikessa toiminnassa.

– Meiltä puuttuu matkailun masterplan Ylläkseltä, jolla saataisiin kestävää kasvua, Lipponen sanoo.

KKT on sitä mieltä, että matkailun elinehtoja ei saa supistaa: sieltä mistä tiedetään, että saa tuloja, sinne on hyvä panostaa, Lipponen lausuu ja kiittelee suunnittelutyöstä viranhaltijoita.

– On ollut helpompi ymmärtää kunnan taloutta kuin monina vuosina.

16.16: Taloussuunnittelija Anna-Mari Kurtakko kertoo että ensi vuonna alijäämää on tulossa 1 081 630 euroa. Verotulot näyttäisivät kasvavan, mutta valtionosuusuudistus vaikuttaa valtionosuuksiin eikä niiden merkitystä lähivuosille voi vielä tietää.

Kurtakon mukaan vuosina 2027 ja 2028 ennustetaan nekin tappiollisiksi, ensin reilut 2,3 miljoonaa ja seuraavana vuonna reilut 1,6 miljoonaa euroa.

16.07: Vuorossa talousarvio. Kunnanjohtaja Markku Vehkaoja esittelee talousarviota ja taloussuunnitelmaa. Hän sanoo, että ne ovat merkittävästi alijäämäisiä, ensi vuonna yli miljoona euroa ja seuraavina yhdestä kahteen miljoonaa euroa.

Kunnan tuloveroa nostettiin 0,5 prosenttiyksikköä tälle vuodelle. Ensi vuodelle ei korotuksia tehty, mutta tulevaisuudessa etenkin kiinteistöverojen nostamista joudutaan ainakin harkitsemaan, Vehkaoja sanoo.

Kaavoituskorvauksista voidaan päättää myös ennen seuraavista veroprosenteista päättämistä.

– Kunnan pitää aina pystyä turvaamaan lakisääteisten palvelujen tuottaminen, Vehkaoja sanoo.

Vehkaoja antaa hieman valoa tulevaisuuteen alijäämäisistä tulevista vuosista huolimatta. Taseessa on 23 miljoonaa ja kunnalla on omaisuutta viisi miljoonaa euroa. Lainaa on ensi vuonna 205 euroa per kuntalainen.

Uuden monitoimitalo-koulun leasing-vaikutus on seuraavat viisi vuotta noin miljoona euroa vuodessa.

Tulevina vuosina muutkin kunnan kulut kasvavat eikä kunnan vuosikate täytä poistoja kokonaan, Vehkaoja esittelee.

– Kolarin kunta on heikkenevän talouden tilanteessa.

Valtion antamat rahat eivät kompensoi te-palveluiden siirtämistä kunnille. Ne siirrettiin kuntien vastuulle tänä vuonna.

Kunnalla on silti hyvä tulevaisuudennäkymät.

– Kolari on kasvava ja vetovoimainen poikkeus, Vehkaoja kehuu.

Kuntalaisten määrä pysyy vakaasti ja yrityksiä tulee enemmän kuin niitä lopettaa. Vehkaoja korostaa matkailun merkitystä elinvoimalle ja työllisyydelle. Kolarissa rakennetaan tulevina vuosina etenkin tunturialueella.

– Koko kunnan kehitys on tärkeä muistaa. Kylien Kolari me ollaan, Vehkaoja sanoo.

Lopuksi Vehkaoja kehottaa puhaltamaan yhteen hiileen.

16.04. Ensin käsitellään ensi vuoden veroprosentteja.

Tuloveroprosentti on Kolarissa tällä hetkellä 8,40, eikä sitä olla kunnanhallituksen valtuustolle tekemässä esityksessä nostamassa. Myöskään muihin veroprosentteihin ei esitetä nostoa. Yleinen kiinteistövero maapohjalle olisi ensi vuonnakin 1,30, yleinen kiinteistövero rakennuksille 1,03 ja vakituisille asuinrakennuksille 0,47. Muilla kuin vakituisilla asuinrakennuksilla veroprosentti olisi 1,50, yleishyödyllisillä yhteisöillä 1,00, muilla voimaloilla 3,10 ja rakentamattomilla rakennuspaikoilla 2,00.

Veijo Heiskari (kesk.) pyytää ja saa puheenvuoron. Hän kysyy, onko kunta toimittanut verohallinnolle luetteloa, mitä rakentamattomien tonttien veroprosentti koskee. JOs ilmoituksia ei ole tehty, veroprosentti tulisi lakkauttaa, Heiskari sanoo.

Kunnanjohtaja Markku Vehkaoja vastaa, että hänen tietojensa mukaan tietoja ei ole kysytty. ”Asiaa pitää meidän tutkia oikeesti”, Vehkaoja sanoo ja sanoo asian olevan hoidettu tammikuun loppuun mennessä.

16.00: Itse kokous alkaa. Paikalla on 20 valtuutettua tai varavaltuutettua.

15.45: Valtuuston kyselytunti ja kokouksen seuranta alkavat.

Ennakkoon ei tullut kysymyksiä, joten puheenjohtaja Veli-Pekka Uusitalo (k21.) napauttaa kyselytunnin samoin tein päättyneeksi.

Juttua muokattu 17.11. kello 10.22 kauttaaltaan. Korjattu kirjoitusvirheitä.