Paikallisuutiset

Njálla bessii Eanodagas maid dán gease

Suomas áice maiddái dán gease njálaid bessema Eanodaga guovllus. Golmma beasis oidne oktiibuot njeallje čivgga. Eará besiin. main njálat ledje ovddit jagiid bessen, eai leat njálat bessen dál obage.

Meahciráđđehusa mielde čivggaid mearri lei unnit go ovddit jagiid daningo muolddahat ja goddesáhpánat ledje unnán. Muolddat- ja goddesáhpánmáttodagat molsašuddet duottarguovlluin lunddolaččat.

– Njálaid biebmodilli lea dán gease leamaš hui heittot, ja danin vurde vel heajut bessenbohtosa. Dán seamma sivas njálaid biebmanautomáhtain lea mannan eambbo biepmu go ovddit jagiid, muitala Meahciráđđehusa Luonddubálvalusaid luonddusuodjalusa sierraáššedovdi Jukka Ikonen.

Earenoamáš áitatvuloš njálla lea lihkostuvvan čivgat Suomas juo njeallje jagi maŋŋálaga. Jagi 2022 njálla bessii ja čivggai Suomas vuosttaš geardde badjel 25 jahkái. Dan maŋŋel dat leat jahkásaččat ožžon 3–25 čivgga Suomas. Njála máhccan Suoma bessenšlájaid jovkui lea guhkes suodjalanbarggu boađus.

Suomas Luonddubálvalusat vástida njálaid suodjalusas. Meahciráđđehus ja WWF fuolahit njálaid deháleamos johtinguovlluin biebmanautomáhtain, mat galget earenoamážit veahkehit njállačivggaid ceavzit vuosttaš dálvvi ja nu veahkehit njálaid bissut buoremus reviirrain maiddái heajos muolddatjagiid badjel. Automáhtat leat huksejuvvon nu, ahte rieban, mii lea njála vearrámus gilvaleaddji, ii beasa borrat dain, muitala Meahciráđđehus.

Njála suodjalanbargu dahkkojuvvo nanu ovttasbargguin Ruoŧain ja Norggain. Rájiid rasttildeaddji ovttasbargu lea eallineaktu njállanáli ealáskeapmái, daningo njálla ii dovdda riikkarájiid. Meahcihálddahusa dieđuid mielde maiddái Ruoŧa ja Norgga davimus duottarguovlluin njálaid bessenboađus lei heittot.

Davimus njállanálli lei unnimus 2000-logu álgogeahčen, ja dalle árvaledje ahte leat dušše sullii 40–60 ráves njála. Dál Suoma, Ruoŧa ja Norgga oktasaš njállanállái árvalit gullat sullii 582 ráves njála.