Muualta Lapista

”Tuntsan miehet puhuivat alkusyksystä, ettei siellä meinannut mahtua joukkoon” – Näin hirvenpyynti on sujunut Itä-Lapissa

Hirvenpyynti on edistynyt hyvin Lapin hirvitalousalueella 6 eli Kemijärvellä, Sallassa, Pelkosenniemellä ja Savukoskella. Pyyntiolosuhteet olivat pitkään suotuisat, kun lumi tuli vasta pitkälti marraskuun puolella.

Luonnonvarakeskuksen mukaan hirvikanta oli kauteen lähtiessä riistaneuvoston asettamien tavoitteiden mukainen. Lupamäärä nousi koko Lapissa, ja hirvikanta on kasvussa.

Kemijärven riistanhoitoyhdistyksen hallituksen puheenjohtaja Mikko Niemelä kertoo, että hirviä on löytynyt eri puolilta Kemijärveä varsin hyvin. Niemelä toimii myös Lapin riistaneuvoston varapuheenjohtajana.

– Alueellisia eroja on, mutta kokonaisuutena saalista on saatu hyvin.

Kanta on Kemijärven alueella vahvin Pelkosenniemen suuntaan mentäessä Kemijoen molemmin puolin.

Lupia Kemijärven riistanhoitoyhdistyksellä oli 187, ja niiden käyttöaste oli viime torstaina 77,5 prosenttia.

– Aikuisten hirvien luvat on pitkälti käytetty. Prosentti on odotusten mukainen, ja pyyntikauden lopussa se on todennäköisesti vähän yli 80, Niemelä kertoo.

Vasojen osuus oli lupamäärästä poikkeuksellisen suuri, 58 prosenttia. Niemelän mukaan tällä pyritään siihen, että tuottavaa kantaa ei veroteta liikaa, jos kanta ei olekaan niin suuri kuin verotussuunnitelmassa on arvioitu.

– Hirvikanta on arvioiden mukaan nousussa, mutta tarkan kannan määrittämiseen liittyy epävarmuuksia. Mikäli vasatuotto on joillain alueilla huonompi, niin silloin niiden lupia jää luonnollisesti jonkin verran käyttämättä, Niemelä sanoo.

Kemijärvelläkin havaittiin alkukaudesta, että hirvet olivat levottomia.

– On vaikea sanoa, mistä se johtuu. Sääolosuhteetkin voivat vaikuttaa. Petotilanne ei ole Kemijärvellä läheskään sellainen kuin itärajalla.

Mikko Niemelän mukaan tavoitteena on päästä eroon kovista kannanvaihteluista ja saada määrä vakiinnutettua tavoitteen puolivälin tienoille.

– Tavoitteena on, että ei mentäisi myöskään toiseen ääripäähän. Jos hirvien määrä kasvaa liiaksi, alkaa syntyä vahinkoja metsätaloudessa ja liikenteelle.

Tavoitteena on päästä eroon kovista kannanvaihteluista.

Sallan riistanhoitoyhdistykselle myönnettiin kuluvalle kaudelle 249 hirvenpyyntilupaa, joista vasojen osuus oli 43 prosenttia.

Kaatoprosentti oli viime torstaina 64,2. Luvista oli käytetty 160, ja jäljellä oli 90.

– Odotin, että kaatoprosentti olisi ollut isompikin tähän aikaan, kun kelien puolesta on ollut tosi hyvä syksy. Nythän lunta alkaa olla jo haitalle asti. Mutta eiköhän tuo nouse vielä lähemmäs 80 prosenttiin, viime vuosien keskimääräisiin lukuihin, Sallan riistanhoitoyhdistyksen toiminnanohjaaja Kari Hänninen sanoo.

Hänen mukaansa hirvet ovat olleet varsinkin alkusyksystä arkoja, eivätkä ne ole asettuneet koiran haukkuun.

– Syytä on vaikea sanoa varmaksi, mutta susihavainnot voivat olla siihen yksi syy. Koira ei hirven löydettyään juuri kerkeä ääntä antaa, kun hirvi lähtee liikkeelle, Hänninen kuvaa.

Vasoja on ollut hyvin muualla paitsi itärajan lähellä.

Sallassa on Koti-Lapin tietojen mukaan harmiteltu ulkopaikkakuntalaisten linnunpyytäjien suurta määrää, kun Metsähallitus myy heille lupia valtion maille. Tilanne on ollut sama vuosien ajan.

– Varsinkin suosituilla metsästysalueilla Tuntsalla ja Vilmalla on ollut ruuhkaa. Tuntsan miehet puhuivat alkusyksystä, ettei siellä meinannut mahtua joukkoon. Sallassa on paljon valtionmaita, ja jos lasketaan metsästäjien määrä hehtaaria kohden, niin tännehän mahtuu. Mutta turistitkin ovat oppineet parhaat pyyntialueet, niin sinnehän he kerääntyvät.

Kemin-Lapin riistanhoitoyhdistyksen toiminnanohjaaja Jari Pienimaa kertoo, että Pelkosenniemellä hirvikanta on vahva ja Savukoskella heikko, vaikka sielläkin on orastavia nousun merkkejä. Riistanhoitoyhdistys sai 340 hirvenpyyntilupaa, joista myönnettiin Savukoskelle 70 ja Pelkosenniemelle 270. Ero lupamäärissä on suuri varsinkin, kun ottaa huomioon Savukosken paljon suuremman pinta-alan.

Luvista oli käytetty viime keskiviikkona 66,8 prosenttia. Aikuisia hirviä oli kaadettu 184 ja vasoja 89.

Savukoskella on huomattu, että hirvien paino on ollut tavallista alempi, noin 30 kiloa hirveä kohden. Pienimaa arvioi tämän johtuvan kesän pitkästä hellejaksosta, joka rasitti hirviä.

Savukoskella oli joitakin vuosia sitten ristiriitoja vieraspaikkakuntalaisten metsästäjien määrän kanssa. Pienimaan mukaan tilanne rauhoittui, kun Metsähallitus lakkasi myymästä hirvilupia vieraspyytäjille syyskuun pyyntijaksolle.

– Se selkeytti tilannetta aivan hirveästi. Olemme alueellisesti kiitollisia Metsähallitukselle tästä päätöksestä, Pienimaa sanoo.

Hän kannattaa asioissa neuvottelua ja kompromisseja.

– Jos on pitkään jatkuneita ongelmia, niihin on tapana löytää hyviä ratkaisuja. Kuuluu diplomatian keinovalikoimaan, että kerrotaan ongelmasta ja neuvotellaan, miten se saataisiin ratkaistua. Meillä ei ole yksinoikeutta valtionmaahan.

Pienimaan mukaan myös linnunpyytäjät mahtuvat kairoihin. Maksimissaan saman vuorokauden aikana oli voimassa noin 350 lupaa.

– Määrä kuulostaa paljolta, mutta se uppoaa isoon alueeseen aika helposti. On harmi, jos joku on tottunut menemään yhteen paikkaan ja joku toinenkin on löytänyt sen, mutta metsästys on sellaista. En ole kuullut soraääniä tästä.