Paikallisuutiset

”Vapaaehtoistoiminta ei enää kiinnostaisi” – Tuomiokapituli odottaa kirkkovaltuustojen lausuntoja yhtymästä heti vuoden alussa

Oulun hiippakunnan tuomiokapituli on päättänyt pyytää Enontekiön, Kittilän, Kolarin ja Muonion seurakunnilta kirkkovaltuustojen lausunnot kuntien yhteisestä seurakuntayhtymästä.

Tuomiokapituli teki asiasta aloitteen 16. lokakuuta. Seurakunnat liittyisivät vuoden 2027 alussa perustettavaan Tunturi-Lapin seurakuntayhtymään.

Tuomiokapitulin mielestä yhtymän perustaminen on kirkon tehtävän toteuttamisen kannalta tarkoituksenmukaista.

– Muutos parantaa erityisesti Enontekiön, Kolarin ja Muonion seurakuntien toimintakykyä ja toiminnan taloudellisuutta, päätöksessä todetaan.

Seurakuntien tilinpäätöstiedoista selviää tuomiokapitulin mukaan, että ne olisivat olleet useampana vuonna peräkkäin negatiiviset ilman Kirkon keskusrahaston maksamia avustuksia.

Lakimiesasessori Mari Aalto toteaa, että myös Enontekiön seurakunnan kohdalla on kyse kirkon keskusrahaston maksamasta avustuksesta saamelaistyöhön, ei valtion saamen kielilain perusteella maksamasta kompensaatiosta. Hänen mukaansa saamelaistyön avustuksen juuret ovat ajalla ennen kielilakia.

Enontekiön kirkkoherra Teemu Aallon mielestä on enemmänkin kyse maksusta, jolla korvataan saamelaistyön tekeminen saamelaisalueella ja joka kohdennetaan tiettyihin virkoihin.

Teemu Aalto myös muistuttaa, ettei Kirkon keskusrahasto ole missään vaiheessa esittänyt, että raha olisi poistumassa.

– Näin sitä pitäisi myös ensisijaisesti tarkastella. On virheellistä puhua siitä kuin epävarmasta tai väliaikaisesta tuesta, hän toteaa.

Lääninrovasti Kari Tiirola toteaa selvityksessään, että Enontekiö on saanut vuosittain saamelaistyöhön noin 73 000 – 83 000 euroa kirkon keskusrahastosta. Hänen mukaansa raha oli aiemmin tarkoitettu saamelaispapin palkkaamiseen, mutta sittemmin se on myönnetty kirkkoherran palkkakustannuksiin.

Seurakunnan vuosittaiset palkkakustannukset ovat olleet noin 205 000–230 000 euroa, joten keskusrahaston osuus kattoi viime vuonna 38 prosenttia seurakunnan henkilöstökuluista. Enontekiön seurakunnan olisi Tiirolan mukaan vaikea ylläpitää edes nykyistä pientä henkilöstöä ilman saamelaistyön määrärahaa.

Teemu Aallon mukaan Enontekiö saa kirkon keskusrahastosta pienemmän summan kuin Utsjoki ja Inari, joilla on molemmilla sekä papin että diakonin virat.

– Tämä mittasuhde selittää erot. Se ei osoita Enontekiön seurakunnan ”yliriippuvuutta” rahoituksesta vaan antaa vääristävän kuvan siitä, että seurakunta ei pärjäisi ilman rahaa ja että tilinpäätös olisi miinusmerkkinen.

Teemu Aalto toteaa seurakunnan rakentavan budjettinsa sen perusteella, että rahoitus on käytettävissä, kuten kaikki seurakunnat tekevät.

– Niin kauan kuin rahoitus on olemassa, sen ympärille laaditaan realistinen talous, hän painottaa ja lisää vielä, ettei seurakunnan tarkoitus ole tuottaa voittoa, vaan palvella.

Tiirola on selvityksessään todennut, ettei saamelaistyön rahoitus liene vaarassa tulevinakaan vuosina.

Mielestäni hallintorakenne olisi melkoinen himmeli, neljä seurakuntaneuvostoa, yhteinen kirkkoneuvosto ja yhteinen kirkkovaltuusto. Kolarilainen kannanoton jättänyt

Tuomiokapituli edellyttää seurakuntien kirkkovaltuustojen ottavan lisäksi kantaa Tiirolan tekemään selvitykseen ja seurakuntalaisten kannanottoihin.

Tuomiokapitulille saapui määräaikaan 12. marraskuuta mennessä neljätoista kannanottoa, ja kaikissa kannanotoissa vastustetaan seurakuntayhtymän perustamista.

Kolarilainen kannanoton jättänyt seurakuntalainen toteaa, että nykyisistä seurakunnista kukaan ei enää yksin päättäisi esimerkiksi siitä, kuinka monta kirkkoa seurakunnalla olisi, vaan yhteinen kirkkovaltuusto voisi niitä enemmistöpäätöksellä sulkea paikallisten seurakuntalaisten vastustuksesta huolimatta. Sama koskisi hänen mukaansa hautausmaita.

– Mielestäni hallintorakenne olisi melkoinen himmeli, neljä seurakuntaneuvostoa, yhteinen kirkkoneuvosto ja yhteinen kirkkovaltuusto.

Hän uskoo myös päätöksenteon etääntyvän, jos seurakuntayhtymään päädyttäisiin.

– Vapaaehtoistoiminta ja luottamustehtävät eivät ehkä enää kiinnostaisi seurakuntalaisia, hän lisää.

Kittilän seurakunta on kotiseurakunta, joka kulkee ihmisen rinnalla elämän eri vaiheissa kasteesta rippikouluun, avioliittoon ja viimeiseen lepoon. Kittiläläinen kannanottaja

Kittiläläisen seurakuntalaisen kannanoton mukaan Kittilässä on erittäin toimiva seurakunta ja helposti lähestyttävä henkilökunta, eikä hän halua, että kirkko tullaan viemään pois seurakuntalaisen läheltä.

Hän huomauttaa myös, ettei varakkaan Kittilän seurakunnan ja sen seurakuntalaisten tehtävä ole pelastaa alijäämää tekeviä ja talouden kanssa painivia naapurikuntia.

– Tämä on kattojärjestön tehtävä, kittiläläinen painottaa.

Kittiläläinen perhe puolestaan toivoo Kirkkohallitus kuulevan tavallisten seurakuntalaisten äänen.

– Kittilän seurakunta on meille ja monille muille paljon enemmän kuin hallinnollinen yksikkö. Se on kotiseurakunta, joka kulkee ihmisen rinnalla elämän eri vaiheissa kasteesta rippikouluun, avioliittoon ja viimeiseen lepoon, perhe vetoaa.

Kittilässä on lisäksi kerätty adressi, jossa 352 henkilöä vastustaa seurakuntajaon muuttamista ja Kittilän seurakunnan liittämistä Tunturi-Lapin seurakuntayhtymään.

Adressissa todetaan muun muassa, ettei Kittilän seurakunnalla ole mitään erityisiä syitä tulla liitetyksi osaksi Tunturi-Lapin seurakuntayhtymää, koska seurakunta ei ole toimintakyvytön eikä sen toiminta ole taloudellisesti kestämättömällä pohjalla.

Työntekijöiden ja luottamushenkilöiden välimatkat pitkien matkojen Lapissa tulisivat lisääntymään, ja se tulisi vaikeuttamaan työntekijöiden ja luottamushenkilöiden rekrytoimista tehtäviin ja virkoihin sekä kasvattamaan huomattavasti myös seurakunnan kuluja lisääntyneillä ajokilometrikorvauksilla. Kittilän seurakunnan joutuessa jakamaan kirkollisverokertymää laajemmalle alueelle heikentyisivät myös mahdollisuudet saada esimerkiksi uutta seurakuntataloa, adressissa todetaan.

Taloutta on hoidettu tarkasti ja harkiten. Haluamme säilyttää oman seurakuntamme. Enontekiöläinen kannanotto

Myös Enontekiöllä on kerätty seurakuntayhtymää vastustava adressi, ja sen on allekirjoittanut 153 seurakuntalaista.

– Muut seurakunnat perustettavassa seurakuntayhtymässä eivät sijaitse saamelaisten kotiseutualueella, eivätkä ole kaksikielisiä. Näkemyksemme mukaan saamelaisten oikeudet kieleen ja kulttuuriin seurakunnassa katoavat liki kokonaan, jos seurakuntamme liitetään suunniteltuun yhtymään, adressissa mainitaan.

Lisäksi päätösvallan niin taloudessa kuin kiinteistöissä uskotaan vääjäämättä pienenevän olemattomiin, sillä Enontekiöltä mahdollisessa yhtymävaltuustossa olisi viisi edustajaa.

Adressin allekirjoittaneet ovat myös sitä mieltä, ettei Enontekiön seurakunta ole kriisiytyvä seurakunta millään mittarilla.

Enontekiöläinen seurakuntalaispariskunta on lähettänyt oman kannanottonsa, jossa se ilmoittaa, ettei hyväksy seurakuntayhtymää.

– Enontekiön seurakunta ei ole kriisiytyvä seurakunta millään mittarilla. Taloutta on hoidettu tarkasti ja harkiten. Haluamme säilyttää oman seurakuntamme, he painottavat.

Paikallisina tiedämme Kolarin seurakuntalaisten toiveet ja tarpeet, jolloin pystymme palvelemaan seurakuntalaisia parhaalla mahdollisella tavalla. Kolarin seurakunnan työyhteisö

Kolarin seurakunnan työyhteisö on jättänyt oman kannanottonsa, jossa sen yksimielinen näkemys on, että Kolarin seurakunnan tulisi pysyä omana itsenäisenä seurakuntana seurakuntayhtymäasiassa.

Perusteluina heillä on muun muassa jo tällä hetkellä tehtävä tiivis yhteistyö Pellon ja Tervolan kanssa sekä rovastikunnallinen yhteistyö, jota on mahdollista vielä lisätä ja kehittää.

– Paikallisina tiedämme Kolarin seurakuntalaisten toiveet ja tarpeet, jolloin pystymme palvelemaan seurakuntalaisia parhaalla mahdollisella tavalla. Olemme työyhteisönä motivoituneet tulevaisuudessakin hakemaan säästöjä, työyhteisö toteaa kannanotossaan.

Lausunnon antamatta jättäminen ei estä asian ratkaisemista. Tuomiokapituli

Kolarin seurakunta on kirkkovaltuuston kantanaan ilmoittanut halustaan pysyä itsenäisenä, Muoniossa seurakunnan kanta seurakuntayhtymään vaatii vielä keskustelua.

Enontekiöllä kirkkovaltuusto ei ole vielä virallista kantaansa antanut, ja seuraavan kerran sekä kirkkovaltuusto että -neuvosto pitävät Enontekiöllä kokouksensa 17. joulukuuta.

Kittilässäkään kirkkovaltuusto ei ole vielä loppuvuonna kokoontunut.

Tunturi-Lapin alueen seurakuntien on toimitettava lausunnot Oulun hiippakunnan tuomiokapituliin 2. tammikuuta 2026 mennessä.

Tuomiokapituli muistuttaa, ettei lausunnon antamatta jättäminen estä asian ratkaisemista.

Sen mukaan seurakuntayhtymän perustaminen ei vie seurakuntien itsenäisyyttä vaan seurakuntayhtymään kuuluvat seurakunnat vastaavat myös jatkossa alueensa kirkollisesta työstä.