Mielipiteet

Leena Neitiniemi-Upolan mielipidekirjoitus: Sitä pelkää, mitä ei tunne

Malminetsintää ei tarvitse pelätä, vakuuttaa kaivosmies ja geoteknikko Kittilälehdessä 23.7. Kirjoittajan mukaan kaivoksen vastustajat haluavat etupainotteisesti herättää pelkoa kaivostoimintaa kohtaan pyrkimyksenään tehdä päätös niidenkin puolesta, jotka ovat 30 vuoden päästä seurauksia punnitsemassa. Myös ympäristö- ja muilla tuhoilla pelottelu on kirjoittajan mielestä turhaa, sillä kaivosten ensisijainen tavoite on paikallisyhteisöjen tulevaisuus. Lisäksi ”vasta tietoa keräämällä saadaan selville, onko toiminta kannattavaa”.

Kirjoitus tuo nopeasti mieleen tuulivoimakeskustelun: löytyy etupainotteista vaikuttamista, kun uusi valtuusto järjestäydyttyään alkaa ensi töikseen masinoida listaa, jotta ei selvitetä tuulivoiman mahdollisuuksia. Toimenpiteellä ei ajatella ainakaan haja-asutusalueen pienituloisen eläkeläisen toimeentuloa ja hänelle mahdollisesti tulevia maa-alueen vuokratuloja eikä kunnan ilmastosuunnitelmaa. Myös tuulivoimaloiden sopimuksista, tarvitsemasta pinta-alasta, vaikutuksista metsästykseen ja ihmisten terveyteen levitetään huhupuheita, joilla lisätään herkkien ihmisten turhia huolia.

Kunnan taloudenhoito ei ole varsinaista koheesiopolitiikkaa, eli reuna-alueiden mukana pitämistä, sen puutteesta EU:takin syytetään nykyään. Kuntalainen voi itsekin todeta tulevasta talousarviosta, mikä on kunnan kehittämisen painopiste. Kittilän taloutta ja asukasmäärää hehkutettaessa unohtuu, mitä tällä hetkellä tapahtuu Kittilän kylissä. Kannattaa tutkia maksuttomasta tilastotietokannasta postinumerokohtaisesti kylien asukkaiden ikäjakaumia!

Tuuli on päästötöntä energiaa. Tuulta ei kukaan omista, se ei lopu koskaan, kuten malmi, eikä siitä tarvitse maksaa kenellekään rojalteja.

Ilmastonmuutosta pidetään asiana, jolla ei saisi pelotella. Ilmastonmuutosta ei kuitenkaan pysäytetä sillä, että ei usko siihen. Esimerkiksi maankäytön muutoksia pitäisi verrata kunnan ilmastosuunnitelmaan ja Suomen allekirjoittamiin, EU:n oikeusvaikutteisiin Ilmastotavoitteisiin: Jos metsämaata muutetaan mökkikyläksi tai moottoriajoneuvojen testausradaksi, miten nuo päätökset vaikuttavat CO2-päästöihin tai nieluihin? Asfaltoidun parkkipaikan tai yhdyskuntarakentamisen alueelle ei kasva sataa vuoteen mitään, kyseessä on luonnon monimuotoisuuden täydellinen tuho. Metsätalouden hakkuidenkin jälkeen uusi kasvu alkaa seuraavana kasvukautena.

Yksityismaiden rakennustoimintaa ei yleisesti haluta estää, mutta siihen pyritään tuulivoimalan kohdalla. Tuuli on päästötöntä energiaa. Tuulta ei kukaan omista, se ei lopu koskaan, kuten malmi, eikä siitä tarvitse maksaa kenellekään rojalteja. Jotkut alueet ovat parempia tuulenottoalueita kuin toiset, mutta niin on malmienkin kohdalla: kaivoskin perustetaan vain paikkaan, missä malmia löytyy. Suomella ei ole varaa perustaa omia kaivoksia, joten myös kaivokset ovat ulkomaalaisten omistuksessa, kuten myös moni muu strateginen omaisuus alkaen tietoverkoista lannoitetehtaisiin, ulkomainen omistus ei ole poikkeus.

Tuulivoima pienentäisi kittiläläisen hiilijalanjälkeä eli auttaisi ilmastonmuutoksen hillinnässä. Tuo suuri vieras on koputtanut pitkään ovelle ja istuu kohta pirtissä, eikä lähde pois, vaikka mitä tekisi. Lappilaiset elinkeinot tulevat tuntemaan sen vaikutukset, samoin lapset 30 vuoden päästä aikuisina. Teetkö päätökset heidänkin puolestaan jo nyt?

Kirjoittaja on Vihreiden sitoutumaton varavaltuutettu.