Muualta Lapista

”Pääseekö pukki perille?” – Suomen surkein kylätie painetaan joulukortteihin

Kittilän kunnassa Suomen surkein kylätie -kilpailun voittojuhlaa vietettiin kyseenalaisen kunnian saaneen tien varrella Kirjanselkämaassa.

Paikalla Northern Lights Ranchin ravintolassa oli kolmisenkymmentä Raattama–Tepasto-tien vaikutuspiirissä asuvaa kyläläistä sekä mökkiläisiä.

– Se oli yllätys, että palkinto napsahti. Vielä suurempi yllätys oli se, että kuva sai niin valtavasti mediahuomiota silloin, kun se julkaistiin, ja vielä tänä päivänäkin, voittokuvan kisaan lähettänyt Anja Keskitalo kertoi juhlaväelle vastaanottaessaan palkinnon.

Keskitaloa haastateltiin perjantaina muun muassa Ylen puoli yhdeksän tv-uutisiin.

Juhlassa palkittiin paitsi Keskitalo myös muun muassa Tepaston Maa- ja Kotitalousseura sekä Kittilän kunta, jonka alueella voittajatie sijaitsee. Kunnan puolesta palkinnon otti vastaan kunnanvaltuuston puheenjohtaja Marita Toivanen. Hän kertoi, että valtuusto keskusteli viimeisimmässä kokouksessaan tiekisan voitosta ja päätti, että kilpailun voittaneesta kuvasta tehdään tauluja, joita käytetään vaikuttamistyössä.

– Saatamme tehdä joulukortteja, joissa kerromme, että tämä on Suomen surkein tie, ja laitamme siihen kysymysmerkin, kun lähetämme eduskuntaan, että pääseekö pukki perille, Toivanen sanoi.

Hän vakuutti, että vaikka kyse on valtion tiestä, tumput suorina kunnassa ei ole tien suhteen tähänkään saakka oltu, vaan vaikuttaa on yritetty kaikilla mahdollisilla foorumeilla jo vuosikymmeniä.

Pelkään, että seuraavaan kilpailuun mennessä ei ole vielä ainakaan koko tieosuus korjattuna. Jaakko Ylinampa

Kunnassa on Toivasen mukaan toisaalta viime vuosina myös havahduttu siihen, että kuntien on nykyään myös itse osallistuttava tiehankkeiden rahoitukseen, ja sitä varten Kittilässä on hiljattain perustettu tierahasto, jonka turvin voidaan osallistua tiehankkeiden suunnitteluun tarvittaessa nopeastikin.

Köngäs–Tepasto–Raattama-tien peruskorjaus on sen suuruusluokan hanke, että siihen tarvitaan kuitenkin paljon muutakin kuin kunnan panostusta. Tien kunnostaminen maksaisi juhlassa paikalla olleen Lapin ely-keskuksen ylijohtajan Jaakko Ylinamman mukaan arviolta noin 25 miljoonaa euroa.

– Se on iso summa rahaa. Siinä mielessä pelkään, että seuraavaan kilpailuun mennessä ei ole vielä ainakaan koko tieosuus korjattuna, hän sanoi.

Vaikka tässä kilpailussa on mukana humoristinen kulma, niin samalla me tietysti etsimme ratkaisuja parempaan arkeen. Timo Metsäjoki

Suomen surkein kylätie -kilpailu on järjestetty kolmesti aiemmin, ja kaikki edelliset voittajatiet on kunnostettu vuoden sisällä voitosta.

– Todellakin toivon, että tällä on vaikutusta Väyläviraston suuntaan. Korjausvelka on kasvanut merkittävästi 90-luvun lopusta lähtien, eli tiemäärärahat ovat olleet siitä lähtien liian pienet. Päällysteitä on korjattu aika paljon viime vuosina, mutta meillä on aika paljon alempaa tieverkkoa, jota ei ole päällystetty asvaltilla, ja sinnehän sitä ylimääräistä rahaa ei ole sitten tullut, Ylinampa sanoi.

Kaikki investoinnit edellyttävät erillisrahoitusta.

Kilpailun järjestäjät Suomen Kylät ja Suomen Tieyhdistys toivovat, että kisa osaltaan vaikuttaa kyläteiden asemaan.

– Vaikka tässä kilpailussa on mukana humoristinen kulma, niin samalla me tietysti etsimme ratkaisuja parempaan arkeen. Kilpailu on yksi tapa nostaa niitä esille, Suomen Kylät ry:n viestintäpäällikkö Timo Metsäjoki sanoi.

– Kun tiestö rapistuu, rapistuu samalla mahdollisuus elää ja liikkua turvallisesti. Se vaikuttaa kuljetuksiin, pelastustoimeen, yrityksiin, lapsiin koulukyydeissä ja siihen, miten arkiset asiat toimivat.

Kilpailulla kiinnitetään huomiota eduskuntaan, joka päättää valtion tieverkon rahoituksen tasosta. Markus Lassheikki

Metsäjoki totesi, ettei kilpailuun osallistuminen ole valittamista vaan vaikuttamista.

– Tänään te olette esimerkki siitä, miten kyläläiset voivat tuoda ongelmia esiin rakentavasti ja näkyvästi, hän sanoi juhlaväelle.

Vaikuttamista tarvitaan etenkin valtakunnan päättäjien suuntaan.

– Kilpailulla kiinnitetään huomiota eduskuntaan, joka päättää valtion tieverkon rahoituksen tasosta. Kohteena eivät ole ely-keskukset eivätkä muutkaan paikallisen tason virkamiehet, jotka tekevät pienillä määrärahoilla oikein hyvää työtä, Suomen Tieyhdistyksen varapuheenjohtaja Markus Lassheikki sanoi.

Lassheikki työskentelee Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK:n huoltovarmuusorganisaation johtaja, ja hän muistutti omassa puheenvuorossaan myös teiden merkityksestä huoltovarmuudelle.

Onnellisuus on sitä, että palvelut toimii, pystyy asumaan, elämään, olemaan alueella ja myös kehittämään aluetta. Ari Pesonen

Myös suunnittelujohtajaAri Pesonen Lapin liitosta puhui huoltovarmuudesta. Lapin liitto laatii parhaillaan turvallisuus- ja liikennemaakuntakaavaa.

– Siinä nousee isoon rooliin huoltovarmuus, sotilaallinen liikkuvuus, elinkeinoelämä. Se kuvastaa sitä, että keskusteluissa unohtuu monesti paikallisten arki ja liikkuminen ja se, että tiestö muodostaa palveluverkon, hän sanoi.

Laadinnassa on myös Lappi-sopimus, jossa visiona on, että Lappi olisi maailman onnellisimman kansan onnellisin maakunta.

– Siinä tullaan juurikysymyksiin. Onnellisuus on sitä, että palvelut toimii, pystyy asumaan, elämään, olemaan alueella ja myös kehittämään aluetta. Jos tiestö alkaa rappeutua, palvelut karkaavat, ja se vaikuttaa nuorten päätöksentekoon siitä, missä he haluavat asua, Pesonen sanoi.

Suomen Kylät ja Suomen Tieyhdistys etsivät Suomen surkeinta kylätietä kuvakilpailulla lokakuussa. Voittaja valittiin Maaseudun tulevaisuus -lehden verkkosivuilla käydyssä, kaikille avoimessa yleisöäänestyksessä yhdeksän finalistin joukosta.

Voittojuhlassa muistettiin Anja Keskitalon, kyläyhdistyksen ja kunnan lisäksi kunniakirjalla myös Lapin liittoa ja Lapin ely-keskusta.