Paikallisuutiset

Olisitko valmis luopumaan tulistelusta ilmaston tähden?

Tulevaisuuden äärimmäisissä sääoloissa Pallas-Yllästunturin kansallispuisto voi kärsiä esimerkiksi valtavista tulvista.

Ilmatieteen laitos teki kaksi mallia, jotka pyrkivät arvioimaan, millainen ilmasto Pallas-Yllästunturin alueella on vuonna 2100.

Keskimääräiselle ilmastonmuutoksen ajattelijalle muutoksesta tulee ennen kaikkea mieleen ilmaston lämpeneminen. Ilmasto lämpeneekin, eri arvioiden perusteella noin neljä astetta. Ilmatieteen laitoksen raportissa erilaiset tulevaisuudennäkymät jaetaan kuitenkin kuivempaan ja kosteampaan vuoteen 2100.

– Halusimme nimenomaan kaksi poikkeavaa ilmastotulevaisuutta. Tulevaisuus on epävarma, eikä tutkimusaineiston perusteella voida vetää yhtä, lineaarista päätelmää, sanoo Metsähallituksen puolelta ilmastonmuutosasioita miettivä projektipäällikkö Heidi Siira.

Siira työskentelee Metsähallituksen luontopalveluissa Ylläksen luontokeskus Kellokkaassa.

Pessimistisetkään ilmastoennusteet eivät viittaa, ettei Lapissa olisi talvia vuonna 2100. On kuitenkin käytännössä varmaa, että vuosisadan lopussa ilmasto on lämpimämpi kuin nyt. Talvet ovat lyhyempiä, ne saattavat alkaa vasta vuodenvaihteesta, ja talvisin on vähemmän lunta ja lumi tulee maahan myöhemmin.

Jopa kokonaisia luontotyyppejä voi kadota.

Kesät puolestaan ovat nykyistä lämpimämpiä. Ympäri vuoden sataa enemmän. Talvisin nollanylityspäiviä, eli päiviä, jolloin lämpötila nousee plussan puolelle ja palaa pakkaselle, on useammin. Se tekee oloista liukkaampia ja jäisempiä ja lumen koostumus muuttuu.

Joissakin skenaarioissa sataa jopa niin paljon, että rankkasateet voivat olla ongelma. Metsähallitus laserkeilasi eli mittasi ilmasta lasersäteiden avulla Varkaankurun aluetta ja totesi, että poikkeuksellisissa rankkasateissa osa reitistöstä voi tulevaisuudessa jäädä veden alle.

Sateet ja vesi ovat muutenkin omiaan aiheuttamaan ongelmia kansallispuistossa. Vesi kuluttaa maata ja maaperää. Siihenkin puistojen pitää valmistautua.

Veden lisäksi muuttuva luonto aiheuttaa päänvaivaa kansallispuistossa. Puskittuminen on todennäköistä, puuraja nousee ja lämpimämpi ilmasto voi tuoda uusia eliölajeja. Kenties tuntureiden alueella kasvaa isommissa määrin kuusta. Vanhoja, harvinaisempia lajeja saattaa kadota.

Jopa kokonaisia luontotyyppejä voi kadota, esimerkiksi palsasuot on jo nyt menetetty ja lumenviipymiä ei välttämättä ole enää tulevaisuudessa kylmimmissäkään kuruissa.

Onko tulevaisuudessakin aivan välttämätöntä sytyttää nuotio makkaranpaistoa varten?

Siira näkee tärkeänä valmistautua muutokseen jo nyt. Ainakin sen ajatteleminen pitää saada mukaan jokapäiväiseen tekemiseen.

Apuna ilmastotulevaisuusajattelussa oli esimerkiksi US National Park Service, joka vastaa kansallispuistoista Yhdysvalloissa ja jolla on pidempi kokemus asian miettimisestä. Myös Norjasta otettiin mallia. Siellä käytetään esimerkiksi kivikouruja ohjaamaan vesiä reittien yli.

Kansallispuistot ovat vielä hiilinieluja eli ne sitovat hiiltä enemmän kuin vapauttavat ilmakehään, mutta polttopuiden polttaminen ja kuljettaminen taukopaikoille on yksi kansallispuistojen isoimmista ilmastovihulaisista. Kansallispuistoissa rakennetaankin paraikaa ilmastoviisaan taukopaikan mallia. Onko tulevaisuudessakin esimerkiksi aivan välttämätöntä sytyttää nuotio makkaranpaistoa varten?

Toinen kansallispuiston vieraiden iso päästölähde on saapuminen paikkakunnalle. Ilmaston kannalta olisi järkevää tulla julkisilla ja viipyä alueella pidemmin kuin pikavisiitin ajan. Paikan päällä voi tukevaisuudessa ajaa enemmän sähkömoottorikelkoilla polttomoottoristen sijaan.

Muuttuva ilmasto vaikuttaa matkailuun laajemminkin kuin vain kansallispuiston osalta. Matkailuyrittäjille tulee eteen pohdinta, millaisia matkailupalveluita tulevaisuudessa voi ja kannattaa tehdä, rakentaessa pitää miettiä lämpimämpien olojen vaikutusta rakennusten suunnitteluun ja niin edelleen.

Sekin on auki, että kiinnostaako muuttunut Tunturi-Lappi vielä vuosisadan lopullakin ihmisiä. Tullaanko pohjoiseen enää, jos horisontti on puiden ja puskien peitossa, ruska ei ole aivan yhtä värikylläinen ja ei ole kuukkeleita, joita ruokkia taukopaikalla?

Heidi Siira haluaa uskoa, että Lappi kiinnostaa tuolloinkin.

– Ehkä silloin ajatellaan eri tavalla. Puhdas ilma, hiljaisuus ja luonnon vaikutus.

Jutussa on käytetty apuna Ilmatieteen laitoksen ja Metsähallituksen Pohjoisten luonnonsuojelualueiden ilmastotulevaisuudet -julkaisua.