Paikallisuutiset

Luoteis-Lapin ensimmäinen numero kertoo, että ennen kaikki oli melkein samalla lailla kuin 2020-luvulla

Luoteis-Lappi juhlii tänä vuonna viisikymppisiään. Ensimmäinen numero julkaistiin elokuussa 1975. Tämä juttusarja seilaa paikallislehden alkulähteillä: Ensimmäinen vuosikerta, N:o 1.

Kahdeksansivuinen mustavalkoinen lehtiyksilö on säilynyt puoli vuosisataa. Ensin se makasi Luoteis-Lapin edellisen toimituksen kätköissä Ojapolulla ja asuu nyt entisen pankin tiloissa Kolarin kirkonkylällä.

Ensimmäinen numero on nähnyt parempia päiviä – sivuja on repeytynyt sieltä täältä, on tahroja ja joku laskenut sinisellä kynällä laskutoimituksia kanteen – mutta on kuitenkin täysin luettavassa kunnossa.

Ensimmäisenä silmään osuu mainosten määrä. Lehtihän on niitä täynnä! Jo kannessa mainostetaan Pajalan Konsumhallenia, Valinta-Fribergia ja Tapojärven tekstiilejä, jalkineita ja kemikaaleja.

Sisäsivun mainoksista moni voisi olla tämän päivän lehdessäkin. K-kaupasta sai Costa Ricaa suodatinjauhatuksella, makkarat olivat tarjouksessa, Hotelli Olostunturiin tultiin viihtymään, autokoulu piti käydä ja tunturialueelle rakennettiin mökkejä ja huviloita.

Ihan kaikki mainokset eivät sentään näytä olevan tältä päivältä. Esimerkiksi: kuinka moni koululainen ostaisi itselleen uuden rannekellon? Datsunitkaan eivät ole enää huudossa eikä työväentaloilla ja Pellon Ponnella ole enää samaan tahtiin keikkoja.

Aivan pelkkä mainosläpyskä ensimmäinen numero ei ollut. Ensimmäisessä uutisessa kerrotaan, kuinka Pelloon (kyllä, Luoteis-Lappi toimi tuolloin Kolarin, Muonion, Enontekiön ja Pellon alueilla) ruvettaisiin seuraavana kesänä rakentamaan vanhustentaloa. Enontekiön seurakunta ei toisen uutisen mukaan ollut korottamassa veroäyriä. Enontekiölle oli tulossa uusi nuorisotyöntekijä ja Kolariin uusi urkuri. Saamelaisryhmä teki televisio-ohjelmaa vedestä.

Takasivujen isommassa uutisessa puhuttiin aiheesta, josta Luoteis-Lappi voisi kertoa nykyäänkin: rautatiestä Kolarista Norjaan. Jäämerenrata ei näytä tulevan edes vielä 2020- tai 2030-luvulla, ja samaan taisi Luoteis-Lappi päätyä myös 1975, vaikka Paavo Väyrynen lupasi tuolloin asiaa selvitellä.

Ensimmäisen lehden pääjuttu tarinoi lehden synnystä. Markus Peura kertoi, kuinka halusi palvella paikallisia ja pyysi palautetta. ”Yksi tärkeimpiä perusteita lehden synnyttämiseen olit juuri Sinä. Luoteis-Lapin asukas”, Peura maalaili tyypilliseen tapaansa.

Jutussa myös kerrotaan, kuinka lehden tekemiseen tarvittiin yhteistyötä, ihan samoin kuin vuonna 2025. Sodankylän, Inarin ja Utsjoen Ylä-Lappi-lehti aloitti viikkoa aiemmin, ja siellä valmistettiin myös ensimmäiset Luoteis-Lapit. Paperille lehti painettiin silloinkin Oulussa.

Luoteis-Lapin perinteisiin on koko 50 vuotta kuulunut, että välillä matkaan tulee pari muuttujaa. Perinne alkoi ensimmäisessä numerossa:

”Hyvät lukijat. Tarkoituksemme oli tehdä 12-sivuinen avajaisnumero, mutta tekniset häiriöt latomovaiheessa muuttivat suunnitelmia. Olemme pahoillamme.”

Mitähän lie latomon lattialle jäi?