Muualta Lapista

”Päivystyksen lopettaminen on ankara loukkaus täkäläistä väestöä kohtaan”– Eläkkeellä oleva lääkäri ihmetteli, miten heikoin tiedoin Laphan johto tuli Ivaloon

– Ei riitä, että ensi vuodelle leikataan 40 miljoonaa. Sitä pitää jatkaa seuraavina vuosina, pitää löytää lisää sitä säästöä, kiteytti Lapin hyvinvointialueen mielenterveyden ja riippuvuuksien hoidon johtaja, tuleva sotekeskuspalvelun johtaja Antti Alaräisänen nykytilanteen Laphan kuulemistilaisuudessa Inarin kunnan valtuustosalissa.

Alaräisänen käytti ilmaisua ”massiivinen säästötavoite”, mutta korjasi heti perään, että eihän se mikään tavoite ole, vaan velvoite on, että 40 miljoonaa täytyy säästää.

Alaräisäsen mukaan palveluverkkomuutokset ovat osa toiminnan uudistamista ja talouden sopeuttamista. Yhtenä kulmakivenä on, että kotiin annettavia palveluita lisätään ja samoin lisätään digitaalisia palveluita.

Ivalon terveyskeskuksen kiirevastaanotto on nykyisin 24/7 ja lääkäri on puolen tunnin hälytysvalmiudessa. Ivalon palveluita esitetään muutettavaksi niin, että lääkärin kiirevastaanotto on auki kello 18 asti. Alaräisäsen mukaan sellainenkin takaportti vielä on, että jos tarve on myöhempään, niin kiirevastaanotto toimii kello 20 tai kello 21 asti. Hoitajan kiirevastaanotto tulisi olemaan ympärivuorokautinen.

Muutossuunnitelmassa neljä varalla olevaa lääkäriä korvautuu digi-sotekeskuksen etälääkärillä.

Antti Alaräisänen totesi, että jos talousvaikutuksista puhutaan, niin koko palveluverkkopaketin vaikutusten arviointi on vielä kesken, mutta alustavan arvion mukaan muutoksilla säästetään noin puoli miljoonaa vuodessa.

Utsjoen kunnanjohtaja Päivi Kontio piti palveluverkkouudistusta huolestuttavana Utsjoen kunnan kannalta. Hän ihmetteli samalla Laphan esittämiä dioja, joiden mukaan näytti siltä, ettei Utsjoella ole yhtään asukasta vuonna 2040.

– Kyllä meillä Utsjoella on ajatuksena, että silloinkin on asukkaita. Utsjoen asukkaita ei pidä unohtaa tässä palveluverkkouudistuksessa. Vaikka kuinka ajatellaan, että nämä olisivat kipeitä päätöksiä, niin kysymys on myös potilasturvallisuudesta ja ihmisten oikeudesta saada palvelua, myös lähipalveluina. Nyt se ei valitettavasti tässä kokonaisuudessa näytä toteutuvan, hän sanoi.

Utsjoen kunnanjohtajaa epäilytti myös erikoissairaanhoidosta kotiutuvien jatkohoito.

– Toivottavasti tulisi esille, minkälaisia jatkohoitopaikkoja ihmiset tarvitsevat siinä vaiheessa, kun he erikoissairaanhoidosta kotiutuvat. Erikoissairaanhoidossahan tavoite on, että sieltä siirrytään perusterveydenhuollon yksiköihin. Ja sitten kun tätä palveluverkkoa karsitaan koko Lapin alueella, niin millä tavoin varmistetaan, että heille löytyy ne jatkopaikat, Päivi Kontio kyseli.

Kun Laphan edustajat totesivat useaan otteeseen, että Saariselälle tulee vuoden vaihteessa yksityinen lääkäriasema, kyseli kunnanvaltuutettu Anna Koskela, onko kyseisen yksityisen aseman kanssa käyty vuoropuhelua, tai onko siltä pyydetty lausuntoa asiaan.

– Sanoitte, että säästövaikutus ympärivuorokautisen päivystyksen lopettamisesta on puoli miljoonaa. Mitkä sitten ovat kustannusvaikutukset? Mitä kustannuksia syntyy ensihoidosta ja kuljetuksista ja mahdollisesta erikoissairaanhoidon tarpeesta?

– Lopuksi vielä toteamus, että jos se päivystys menee kiinni kello 18 ja jossakin käy päivystystä vaativa tapaturma, esimerkiksi Sevettijärvellä, Utsjoella tai Nuorgamissa, niin ihminen helposti katselee tunnin tai kaksi kotonaan ennen kuin lähtee päivystykseen. Silloinhan se aikaikkuna, jolloin hänen pitäisi joutua tapaturmaan, on aika lyhyt, että päätyy lähipalveluiden päivystykseen, pohdiskeli Koskela.

Sairauksien ehkäisevän hoidon johtaja Tuula Saukkonen totesi, että kaikki vakavampi sairastuminen joudutaan joka tapauksessa ensihoidolla kuljettamaan eteenpäin, joten hän ei nähnyt siinäkään mielessä suurta riskiä ympärivuorokautisen päivystyksen lopettamisessa.

– Me jokainen lääkäri olemme virassa. Jos sattuu jotakin vakavaa tapaturmaa, niin meidän pitää olla valmiina tulemaan hälytysrahalla esimerkiksi auttamaan siinä tilanteessa. Jos esimerkiksi yöaikaan sattuu, ja jos tulee suuronnettomuuksia, niin mehän joudutaan hälyttämään virkalääkäreitä kotoa, vaikka eivät olisi varallaolovuorossa mitenkään, hän sanoi.

Sairaanhoitaja Sanna Säämänen ihmetteli Laphan edustajien puheita, että Ivalossa hoidettaisiin vain perusterveydenhuollon toimenpiteitä päivystyksessä.

– Ei pidä pätkääkään paikkaansa, hän hymähti.

– Meillähän on useita erikoissairaanhoito-toimenpiteitä ja lääkehuoltoja, joita annetaan, tai aloitetaan.

Säämäsen mukaan Ivalossa hoidetaan paljon myös sellaisia potilaita, jotka ovat Ivalossa sen takia, että lääkäri on tarvittaessa nopeasti saatavilla. Jos tilasto kertoo, että yöllä ei ole tarvittu lääkäriä, niin siitä ei hänen mukaansa pidä vetää sitä johtopäätöstä, etteikö osastolla olisi ollut potilaita, jotka vaativat lääkärin välitöntä paikalle saapumista.

– Puoli tuntia on se maksimiaika, mikä lääkärillä menee paikalle saapumiseen, hän sanoi.

Säämänen oli huolestunut myös siitä, mitä jatkossa tapahtuisi, kun väkeä kuljetetaan tien päällä kohti etelää:

– Ongelmana ei ole vain kustannukset. Ongelma on sekin, että meillä ei ole ensihoitoa täällä. Tulee tyhjiö. Kuntaan jää amulanssityhjiö. Huomioikaa se.

Ivalon terveyskeskuksesta eläkkeelle jäänyt lääkäri Pekka Harve järkyttyi Laphan edustajien puheista, sillä niistä paistoi vähättely ja asian vierestä puhuminen:

– Teidän arviot siitä, mitä Ivalon terveyskeskuksessa voidaan tehdä, kertovat siitä ongelmasta, että Rovaniemellä ei tunneta näitä meidän osaamisia. Tästä tietämättömyydestä on näköjään nyt haittaa kaikissa ratkaisuissa, hän sanoi huolestuneena.

Yleisön joukossa istunut lääkäri Kalevi Niemelä muistutti, että Ivalon terveyskeskus tekee miljoonaluokan säästöjä jo sillä, jos se päivystyksessä pelastaa muutaman työkykyisen ihmisen.

– Jos päivystyksessä pelastetaan kaksi työkykyistä 20-vuotiasta ihmistä, niin säästö on 40 miljoonaa. Jos päivystyksessä pelastetaan 65-vuotias vanhus, niin toki siinäkin tulee mittavia säästöjä.

Niemelä painotti, että on tiettyjä sairaustiloja, joissa kriittinen aikaikkuna on 2 - 4 tuntia.

– Tämä aikaikkuna ei pelasta kaikkia, jotka sen aikaikkunan sisällä on, mutta jos edes joitakin saadaan pelastettua, niin silloin se puoltaa ympärivuorokautisen päivystyksen pitoa Ivalossa.

Pekka Harve kummeksui heittoja röntgenin ja laboratoriopalveluiden toimimattomuudesta Ivalossa yöaikaan.

– Meillä on varsin hyvät laboratoriovalmiudet päivystysluonteisten asioiden hoitamisen. Ei tämä labra- ja röntgenkysymys millään tavalla heikennä päivystysasiaa, eikä kelpaa selitykseksi sille, että päivystys lopetettaisiin, selvensi Harve.

Harven mukaan päivystyksen lopettaminen on ankara loukkaus täkäläistä väestöä ja terveydenhuollon henkilökuntaa kohtaan.

– Tämä vähentää turvallisuuden tunnetta, mikä ei ole ihan pieni juttu. Tämä iskee suoraan myös inarilaiseen elinkeinoelämään. Nykyaikainen matkailu edellyttää nimenomaan turvallisuutta ja ulkomailta tuleva matkailu tarkoittaa turvallisuudella päivystävää lääkäriä. Ensihoito ei kerro ulkomaiselle matkanjärjestäjälle yhtään mitään. Ja mitä tulee väitettyihin säästöihin, niin hyvinvointialueen saama säästö tästä päivystyksen lopettamisesta voidaan kyseenalaista ja kiistää.

Harve muistutti pitkän kokemuksensa pohjalta Laphan virkahenkilöstölle, että terveydenhuolto ei yleensäkään ole mikään teollinen prosessi:

– Täällä puhutaan kustannustehokkuudesta ja erilaisista tunnusluvuista ikäänkuin tässä olisi jotenkin vakioituja tapahtumia ja vakioitua toimintaa. Sitähän terveydenhuolto ei tietenkään ole. Ei etenkään täällä äärialueilla, jossa monenlaiset yllättävät tilanteet vain odottavat tapahtumistaan.

Laphan hoitotyön johtaja Henna Kauranen sanoi Ivalossa olevan paljon matkailijoita samalla tavalla kuin Tunturi-Lapin alueella. Kun Ivalossa ei ole yksityistä lääkäripalvelua, niin Ivalon päivystys on Kaurasen mukaan kuormittunut turistien määrästä. Hän sanoi tietävänsä keskustelujen pohjalta, että Ivalon terveyskeskuksen henkilökunta on välillä kovastikin kuormittunut suurien turistimäärien vuoksi ja jaksaminenkin on ollut kovilla.

– On todella tervetullutta, että yksityinen lääkäripalvelu aloittaa Saariselällä ja sitä täytyy hyvin markkinoida, että mahdollisimman paljon turistit ohjautuu sinne, niin että saataisiin matkailijoita pois Ivalon päivystyksestä.

Kaurasen mukaan Utsjoen etäisyydet ovat kieltämättä ongelmallisia, mutta sama tilanne on etäisyyksien suhteen myös Käsivarren Lapissa. Utsjoen osalta onkin Kaurasen mukaan keskustelu siitä mahdollisuudesta, että selvitetään Norjan palveluiden käyttömahdollisuutta.

– Norjan helikopteri on akuuteissa tapauksissa hakenut Norjan puolelle loukkaantuneen hoitoon. Tämä on hyvä turva. Kannattaa ehdottomasti selvitellä tätä mahdollisuutta, hän sanoi.

Kaurasen etäpuheenvuoroa kuunnellut Utsjoen kunnanjohtaja Päivi Kontio kysyi, että kenen kanssa Lapha on keskustellut perusterveydenhuollosta Norjan puolella ja häntä kiinnosti, koska yhteistyö mahtaa alkaa. Samalla Kontio muistutti kielihaasteista, sillä kaikki suomalaiset eivät puhu norjaa.

Kauranen täsmensi, että ei luvannut yhteistyön alkavan, mutta että ”asiaa olemme alkaneet kehittää”. Kaurasen mukaan vierailupäiväkin oli jo sovittuna, mutta kun arviointimenettely alkoi, niin heidän täytyi esittää talouden sopeuttamistoimenpiteitä, tai Laphalla ei ole jatkomahdollisuutta.

– Me ollaan siinä talouden tilanteessa, että säästöt pitää löytyä kuten Antti esitteli. Kaikki mahdollisuudet tulee selvittää.

Aluevaltuutettu Anu Avaskari huomautti, että yksityisen Saariselälle tulevan lääkäriaseman varaan ei Lapha voi paljoa laskea.

– Vaikeammat tapaukset, vähänkin vakavammat, tulevat julkiseen terveydenhuoltoon, hän sanoi.

Yleisön joukosta kummasteltiin näkemystä, että jos Ivalo ruuhkautuu turistien takia, niin lääkkeenä on päivystyksen lopettaminen. Tässä ei oikein nähty logiikkaa. Sitäkin ihmeteltiin, mitä jatkossa tapahtuu, jos ulkomaalainen ei saa haluamaansa hoitoa Laphalta - edessä voi olla kalliita oikeustaisteluja, joissa ulkomaalainen vakuutusyhtiö haastaa Laphan korvausvelvolliseksi.

Joku poimi Laphan virkahenkilöiden puheista tiedon, että Ivalon päivystyksen lopettaminen toisi 150 000 euron säästön. Hän arveli, eikö sama säästö saataisi Laphan johtajien palkoista.

Palomestari Jukka Harmanen epäili Norjasta saatavan avun realistisuutta tiukan paikan tullen.

– En ota perusterveydenhuoltoon kantaa, mutta Norjan koptereita voi olla hätätilanteessa hankala saada. Samoin maayksiköitä. Ei Norja jätä omia alueitaan tyhjäksi, eikä ne ilmaiseksi tule. Ei voida nojautua Norjan puolelle, sanoi Harmanen.

Palomestari Harmasen mukaan onnettomuus ei katso koskaan aikaa. Pelastustoimi hakee potilaat mistä vaan ja milloin vaan. Hän oli huolissaan vähien resurssien sitomisesta. Ensivasteyksiköiltä on poistettu lääkkeitä ja tehtäviä vähennetty. Osaamistaso on vähentynyt huomattavasti. Häntä huoletti myös ambulanssityhjiö.

– On helppo sanoa, että turisteille on matkavakuutukset ja heidät viedään yksityiselle. Tämähän koskee ulkomaalaisia. Ruskalomalla olevat Espoon eksyneet ja Lopen uupuneet luottavat Suomen julkiseen terveydenhuoltoon ja pelastus- ja ensihoidon ketjuun.

Harmanen kyseli, mitä sitten tapahtuu, jos rysähtää. Hän arveli, että tosirysäys tapahtuu todennäköisemmin maantiellä. Kyse voi olla jopa linja-autolastillisesta matkustajia.

– Millä heidät hoidetaan pois, kun ambulanssit kuskaa potilaita pitkin Rovaniemen suuntaa. Pelastuslaitoksella ei ole kalustoa, millä ne kuskataan pois. Kaiken tämän jälkeen voi kysyä, kuka haluaa lähteä vapaaltaan töihin. Voi olla, että heillä on jatkossa muita kiireitä.

Palomestari Harmanen piti Ristenrauna Magga esittämää huolta nuorten poismuutosta Ylä-Lapin alueelta aivan aiheellisena nykytilanteessa.

– Meillä on haaste Utsjoen, Karigasniemen ja Nuorgamin osalta saada ylläpidettyä pelastustoimen pientä toimintavalmiutta. Me olemme heikolla toimintavalmiuden kanssa. Inarissa on miljoona yöpymistä. Ei tämä ole perusterveydenhuollon kysymys, vaan myös koko pelastustoimen.

Inarilaisilla poliitikoilla tuntui olevan erimielisyyttä sen suhteen, miksi nyt ollaan tässä tilanteessa, että Ivalon terveyskeskuksen ympärivuorokautinen päivystys on vaakalaudalla.

– Lapin hyvinvointialueen hallitus on hyväksynyt esityksen säästötoimista. Tämä on Lapin hyvinvointialueen hallituksen hyväksymä säästösuunnitelma, sanoi tilaisuuden juontaja, Inarin kunnanvaltuuston puheenjohtaja Jari Huotari.

Aluehallituksen jäsen, kunnanvaltuutettu Jarmo Siivikko sanoi, että näinhän ei ole, että aluehallitus olisi ”sukkana päättänyt ja hyväksynyt luonnoksen jatkoon”. Aluehallitus päätti Siivikon mukaan antaa mahdollisuuden arviointiin ja lausuntoihin kaikille jotka haluavat lausunnon antaa.

Siivikon mukaan poliittista päätöstä ei ole tehty asiasta ja hän huomautti myös, että arviointimenettely otti aluehallitukselta päätösvallan pois. Hänen näkemys oli, että arviointiryhmä viime tingassa sälytti heille 40 miljoonan säästötavoitteen.

– Ei tässä istuttaisi, jos ei aluehallituksen kautta olisi toimeksiantoa annettu, kuului Huotarin näkemys.