Kulttuuri

Kittiläläisten tulisi olla ylpeitä Reidar Särestöniemen jättämästä kulttuuriperinnöstä – ”Ei tarvitse olla välttämättä taiteesta kiinnostunut”

Tänä vuonna vietetään Reidar Särestöniemen 100-vuotisjuhlavuotta, nähtävillä on kaksi eri juhlanäyttelyä.

Särestöniemi-museolla käy vilske. Museon uutta liki 30 teoksen näyttelyä ollaan pystyttämässä seitsemän ihmisen voimin museonjohtaja Anne Koskamon johdolla. Koskamo ehtii kertomaan uudesta näyttelystä ja sen pystyttämisestä ruokatauon aikana.

Särestöniemi-museoon avataan Reidar Särestöniemen 100-vuotisjuhlavuoden kunniaksi vuoden toinen Reidar100-juhlanäyttely perjantaina 6. kesäkuuta, joka on sama päivä, kun toukokuussa vuonna 1981 kuolleen taiteilijan muistotilaisuuspäivä. Työnimellä ”Elämän syvällinen syksy” kulkeneen näyttelyn teemoina käsitellään Reidarille tärkeitä aiheita kuten luonnonsuojelu, rakkaus, luonto, vuodenkierto ja Särestön ympäristö sekä Ruija, josta Reidarin äiti Alma oli kotoisin. Näyttelyssä on esillä Reidarin suurimmaksi osaksi 70-luvulla syntynyttä taidetta, mutta myös vanhempia teoksia ja muotokuvia. Uuden näyttelyn nimi on ”Gufitar-äijä katsoi suoraan sieluuni”.

Näyttelyn taustalla on kova, kahden vuoden työurakka, joka sisältää paljon ajatustyötä, ihmisten kontaktoimista, useita yhteydenottoja suuntaan ja toiseen sekä valtavan määrän suunnittelua ja järjestämistä. Nytkin näyttelyn pystyttämisen vaikein osuus on liittynyt teosten asetteluun.

– On ollut monia sellaisia töitä, joita ei ole tiennyt eikä nähnyt aikaisemmin ja, kun ne ovat vain kuvina, niin vaikka tietokoneella ja paperilla miettii, että nämä sopisivat yhteen, niin niiden tullessa Särestöön voi huomata, etteivät ne sovikaan. Sitten täytyy keksiä jotakin muuta, museonjohtaja Koskamo kertoo.

Kuvat eivät aina toista värejä oikein ja myös teosten koon hahmottaa kunnolla vasta paikan päällä. Koskamo kertoo pyrkivänsä asettelemaan teokset ideoimansa tarinan sekä värien mukaan. Joskus jonkun teoksen värit voivat kuitenkin olla vahvempia kuin oli ajatellut, ja väreiltään vahvempi teos voi viedä huomion jostain toisesta teoksesta. Siksi on tärkeää asettaa teokset niin, etteivät keskenään epäsopivat teokset ole vierekkäin. Jokainen taideteos halutaan saada esille teosta kunnioittavalla tavalla.

Aikaa vievintä tällaisessa projektissa on näyttelyn suunnittelu ja ihmisten kontaktoiminen. Itse näyttelyn purkamiseen porukalla meni ainoastaan muutama päivä ja uuden näyttelyn pystyttämiseen jätetään nelisen päivää aikaa. Taulujen asemia Koskamo kertoo miettineensä jo monta kuukautta.

– Tämä kaikki tapahtuu muun työn ohella tai sen rinnalla, niin kyllähän näitä monta kuukautta olen jo miettinyt, että mikä tulee mihinkin. Oikeasti sen sitten näkee sillä hetkellä. Nyt minulla on tässä perjantaihin aikaa miettiä, että toimiko nämä ja mitä pitää muuttaa.

Tämä on niin poikkeuksellinen vuosi, että meillä ei ikinä ole ollut näin paljon yhteensä yksityisiltä lainassa kuin nyt tänä vuonna. Anne Koskamo

Kartoitus teoksille on aloitettu vuonna 2023, ja sitä on tehty myös yhdessä Rovaniemen taidemuseon kanssa. Koskamo kertoo aloittavansa näyttelyn suunnittelun aina teeman kautta. Hän miettii, mitä haluaa kertoa ja aloittaa teosten kartoituksen sitä kautta. Kuluu ainakin puoli vuotta, että Koskamo saa mietittyä teemaan sopivia tauluja, jotka täydentäisivät omaa kokoelmaa.

– Joskus se onnistuu, joskus ei. Riippuu monesti siitä, että saako teoksia lainaan, Koskamo toteaa.

Teosten saaminen Särestöön ei ole aina helppo homma, sillä Särestöniemen näyttelyitä on usein menossa muuallakin Suomessa. Myös nyt Koskamoa jännitti, että riittääköhän heille jokaiselle tarpeeksi tauluja. Lisäksi yksityisillä henkilöillä voi olla vaikeaa luopua omasta rakkaasta teoksesta etenkin niin pitkäksi aikaa kuin vuosi.

Tänä vuonna museo on kuitenkin saanut lainaan todella paljon uusiakin teoksia ja siihen Koskamo on todella tyytyväinen. Reidarin 100-vuotisjuhlavuosi on voinut vaikuttaa siihen, että yksityiset keräilijät ovat antaneet teoksia helpommin lainaan ja tällä kertaa taulut ovat vain puoli vuotta lainassa vuoden sijaan. Koskamo uskoo sen olevan omistajille helpompaa, kun omasta rakkaasta teoksestaan ei tarvitse olla niin kauan erossa.

– Tämä on niin poikkeuksellinen vuosi, että meillä ei ikinä ole ollut näin paljon yhteensä yksityisiltä lainassa kuin nyt tänä vuonna, museonjohtaja iloitsee.

Yleensä jokaiselle teokselle tehdään sekä lähtö- että tulotarkastus. Koskamo kertoo, että jokainen teos valokuvataan ennen ja jälkeen näyttelyn, ja yleensä teokset kuvataan myös jo pakkausvaiheessa omistajan luona. Tämä on tehtävä oikeusturvan ja vakuutuksen takia. Lisäksi museossa käyvät paikan päällä konservaattorit tarkastamassa teosten kunnon.

Kun näyttelyn purun aika tulee, joka ikinen taulu pakataan käsin museolla, ja sieltä ne lähtevät taidekuljetuksiin perehtyneen yrityksen kuljetuksella takaisin omistajilleen. Uudet taulut myös tulevat saman yrityksen kautta. Yrityksellä on pitkä tausta taidekuljetusten hoitamiseen ja se toimii ympäri maailman.

Nyt poistunut näyttely ”Niin herää karhukoiras kevääseen” sai kävijöiltä paljon positiivista palautetta. Alkuvuoden näyttely keräsi kävijöitä 7519, mikä on miltei kaksinkertainen määrä edelliseen kevääseen. Ilman pääsiäisen aikaan ollutta kelirikkoa, jonka vuoksi museo joutui olemaan hetken aikaa rajoitetusti auki, lukemat olisivat voineet hipoa jopa 10 000 kävijää. Museon palveluvastaava Saana Veltheim kertoo, että museo on saanut esitellä kokoelmaa ylpeänä ja kertoo kävijöiden olleen yllättyneitä näyttelyn ainutlaatuisuudesta.

– Meillä käy aika paljon sellaisia vieraita, jotka kulkevat ja käyvät vuosittain, niin tietenkin siellä näyttelyssä on jotain tuttujakin teoksia monesti. Nyt pääsimme kyllä yllättämään vieraat niin, että ei ollut tuttuja teoksia. Rinta rottingilla sai tässä sanoa vieraille, että on ihan ainutlaatuinen kokonaisuus ja varhaisempaa, vähemmän esillä ollutta tuotantoa, Veltheim kertoo iloisesti.

Tulevan näyttelyn kävijämääriin Koskamo odottaa räjähdysmäistä kasvua, sillä Reidar Särestöniemi on ollut viime aikoina kovassa nosteessa ja kesät Särestössä ovat usein muutenkin vilkkaita. Loppuvuoden näyttelyssä on mukana yksityisiltä keräilijöiltä sekä museon omasta kokoelmasta tulevaa taidetta, joista osa on ollut museossa esillä aikaisemminkin ja osa ei. Tulevan näyttelyn Koskamo kertoo olevan ainutlaatuinen kokonaisuus.

Onhan se omaa kulttuuriperintöä. Reidar on ollut erittäin tärkeä kittiläläisille ja Kittilälle. Oikeastaan tämä paikka oli sellainen Lapin ykköskulttuurikohde Reidarin elinaikana. Anne Koskamo

Ensi viikon sunnuntaina Kittilän kuntalaisilla on oiva hetki käydä katsomassa uusi näyttely, sillä 15. kesäkuuta, kello 12–15 kuntalaisille järjestetään Särestöniemessä kuntalaispäivät. Kuntalaispäivät ovat osa Särestöniemi-museon ja Kittilän kunnan Reidar100-juhlavuoden yhteistyösopimusta. Museon jokaisessa kohteessa on opas kertomassa kohteesta käsin Reidar Särestöniemestä ja hänen elämästään ja taiteestaan. Tapahtuma on ilmainen kuntalaisille ja vuorovaikutuksellinen – museonväki toivoo kävijöiltä rentoa ajatuksenvaihdantaa.

– Kittiläläisillä on paljon omakohtaisia, jos ei kokemuksia, niin ainakin asenteita ja olettamuksia ja mitä on kuullut tai ehkä nähnyt, niin myös sellaista ajatuksenvaihtamista, Veltheim pohtii.

– Kittilän kunta on museon yksi pääyhteistyökumppaneista Reidar100-juhlavuodessa ja siihen kumppanuuteen kuuluu neljä kappaletta näitä kuntalaistenpäiviä, Veltheim jatkaa.

Museon tavoitteena on saada oman kunnan alueen ihmiset muistamaan ja innostumaan Särestöniemestä ja olemaan ylpeitä siitä ainutlaatuisesta paikasta, mikä Särestö on. Veltheimin mukaan olisi tärkeää saada paikalliset muistamaan ja arvostamaan Reidaria ja Särestöä. Kuntalaisille tämä on erittäin hyvä aika tulla paikan päälle käymään, sillä kävijöillä on mahdollisuus päästä tutustumaan Reidariin ja Särestöön syvällisemmin kuin yleensä.

– Nyt kannattaisi ehdottomasti tulla sen takia käymään, että pääsee tavallista käyntiä syvällisemmin tutustumaan, koska meidän henkilökunta on opastamassa näissä kohteissa, Veltheim toteaa.

Veltheimin mukaan Särestöniemi on myös yksi osa Lapin matkailun historiaa, sillä Särestöön on tullut vieraita jo ennen kuin hiihtomatkailu tunturikeskuksiin on alkanut.

Koskamon mielestä jokaisen kittiläläisen kannattaisi käydä Särestössä ja ottaa tavaksi käydä paikassa useamminkin.

– Onhan se omaa kulttuuriperintöä. Reidar on ollut erittäin tärkeä kittiläläisille ja Kittilälle. Oikeastaan tämä paikka oli sellainen Lapin ykköskulttuurikohde Reidarin elinaikana, Koskamo kertoo.

– Täällä on niin paljon. On tämä kokonaisuus, tämä luonto, arkkitehtuuri, vanha Särestön historia, Reidarin tarina, teokset – ei tarvitse olla välttämättä taiteesta kiinnostunut, koska tämä on paljon laajempi kokonaisuus, Koskamo summaa.

Juttua muokattu 6.6 kello 9.02: korjattu kirjoitusvirheitä.